Ruut päätti ruveta juoksemaan eilen aika lailla tarkalleen 7kk välillä edelliseen juoksuun. Tämä tarkoittaa sitä, että helmi/maaliskuussa onkin sitten sterilisaatio edessä. Aijon siis leikata kierron puolivälissä siksi odottelin nämä juoksut saapuvaksi. Edellisellä kerrallahan Ruu'lla oli aika voimakas valeraskaus ja jos saman kaavan mukaan mennään, niin se on edessä nytkin enkä halua leikata sitä kun vasta 3-4kk päästä juoksusta, että on varmasti sitten kaikki hormooni hyrräys loppu ;)
Ja mitä Hessuun tulee, niin poika on ollut täysin ennallaan ja jatkaa muiden mukana parin tunnin lenkkejä, kuten eilen kun Tainan kanssa samoiltiin Keravan metsissä. Oli todella kivaa lenkkeillä pitkästä aikaa yhdessä ja turista niitä näitä!
Tunnarilaskuri: 67-8=59
torstai 5. marraskuuta 2009
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Tuunailut jatkuu...
tunnarin parissa. Eli taas ollaan otettu tehostetusti ko. liikettä ja kokeiltu eri virityksiä millä niiden väärien kapuloiden klähmiminen loppuisi. Ruut'han aina ottaa heti oman kun kohdalle osuu, eikä näin jää arpomaan, että olisikohan se mahdollisesti oikea vai ei. Olen vaihtanut lelun namiin ja tämä näyttää hieman hillitsevän toisen menoa.
Tosin nyt olen huomannut, että namia ei voi sijoittaa palikoiden väliin vaan ne on laitettava yhteen kohtaan hiukka ennen kepukoita. Tämä siksi, että Ruut syö namit, haistelee ottaa oman ja sylkee sen pois tarkastaakseen vielä, että jäiköhän sinne sittenkin vielä joku herkku! Tämä on mulle aivan uutta, koska Ruut tunnetaan äärimmäisen nirsona koirana, joka valitsee reenirepustakin pallon sian korvan sijaan!!
No typsy on siis oppinut arvostamaan ruokaa enemmän, mikä sinänsä on oikein hyvä juttu. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että jos haluan käyttää nameja edelleen stoppaamassa toisen menoa, niin Ruu on saatava tajuamaan, että ne löytyvät aina samasta paikkaa ja yhdestä pienestä kasasta. En kuitenkaan usko tämän tuottavan vaikeuksia.
No mutta näille jatketaan. Eli nami kasa ennen kapuloita, nami jahtaus palkaksi ja lisäksi taas kuurina joka päivä lenkin yhteydessä oman etsimistä heinikosta ennen kuin lumet tulevat. Otetaan paljon myös kapulan palauttamisia eri matkoista lelu-palkalla, niin eiköhän siitä hyvä tule.
Tunnari laskuria en nyt juuri muista, mutta kuudenkymmenen tehdyn tunnarin raja alkaa kohta puoliin menemään rikki ja plakkarissa on jo yli viisikymmentä onnistunutta tunnaria ajan jaksolla 15.8-4.11 Joten kyllä se varmaan alkaa kohtapuoliin kisa tilanteenkin kestämään. Ollaan kuitenkin pyritty reenaamaan mahdollisimman eri paikoissa ja mahdollisimman eri ihmisen liikkuroimana. Hyvillä mielin siis eteen päin =D
Tosin nyt olen huomannut, että namia ei voi sijoittaa palikoiden väliin vaan ne on laitettava yhteen kohtaan hiukka ennen kepukoita. Tämä siksi, että Ruut syö namit, haistelee ottaa oman ja sylkee sen pois tarkastaakseen vielä, että jäiköhän sinne sittenkin vielä joku herkku! Tämä on mulle aivan uutta, koska Ruut tunnetaan äärimmäisen nirsona koirana, joka valitsee reenirepustakin pallon sian korvan sijaan!!
No typsy on siis oppinut arvostamaan ruokaa enemmän, mikä sinänsä on oikein hyvä juttu. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että jos haluan käyttää nameja edelleen stoppaamassa toisen menoa, niin Ruu on saatava tajuamaan, että ne löytyvät aina samasta paikkaa ja yhdestä pienestä kasasta. En kuitenkaan usko tämän tuottavan vaikeuksia.
No mutta näille jatketaan. Eli nami kasa ennen kapuloita, nami jahtaus palkaksi ja lisäksi taas kuurina joka päivä lenkin yhteydessä oman etsimistä heinikosta ennen kuin lumet tulevat. Otetaan paljon myös kapulan palauttamisia eri matkoista lelu-palkalla, niin eiköhän siitä hyvä tule.
Tunnari laskuria en nyt juuri muista, mutta kuudenkymmenen tehdyn tunnarin raja alkaa kohta puoliin menemään rikki ja plakkarissa on jo yli viisikymmentä onnistunutta tunnaria ajan jaksolla 15.8-4.11 Joten kyllä se varmaan alkaa kohtapuoliin kisa tilanteenkin kestämään. Ollaan kuitenkin pyritty reenaamaan mahdollisimman eri paikoissa ja mahdollisimman eri ihmisen liikkuroimana. Hyvillä mielin siis eteen päin =D
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Tuunailua tunnarin parissa
Viikonloppuna oli teho-tunnari päivän sana. Otettiin muutamia tyhjien kasojen haistelua joissa oli tällä kertaa levottomampi, mutta ei sortunut tuomaan mitään. Nosteli kyllä senkin edestä. Yhdessä välissä jopa katsoi kysyvästi, että oletko nyt ihan varma, että se kapula on täällä jossain?! Palkka haistelusta. Sitten tein kokeilun rauhoittaako namit tuota ja viljelin niitä kapuloiden joukkoon (oma menossa mukana =) Ja kyllähän se rauhoittui. Lakkasi klähmimästä muita. Syö namit nopeasti ja sen jälkeen alkaa haistelemaan palikoita ja nappaa heti oman kun kohdalle sattuu. Tällä taktiikalla aijon jatkaa eteenpäin. Lisäksi yritän ajaa namin sisään tähän liikkeeseen palkaksi. Nyt se näyttää toimivan, eikä pureskelu ole palannut. Lisäksi otan pelkkiä palautuksia lelupalkalla.
Teho kuurin saldo: 77-2-3+1-6=67
Teho kuurin saldo: 77-2-3+1-6=67
Uimassa
Lauantaina suunnattiin Hyvinkäälle koirien kanssa Onnen koira -kylpylään uimaan. Hessu ei ole oireillut sen öisen jälkeen millään tavalla, joten päätin sen kuitenkin ottaa mukaan. Se kun niin kovin pitää vedessä lotraamisesta. Molemmat koirat nauttivat uimisesta silmin nähden alun kastautumis vaikeuden jälkeen ;0) Outi napsi päivästä kuvio joista muutama tässä. Molemmat koirat olivat reissun jälkeen väsyneitä. Täytyy ehdottomasti ottaa joskus uudestaan! Loput kuvat löytyy TÄÄLTÄ
Alun odottelua pihalla, ennen sisään menoa. Kaik yhes koos....
Näkymät sisältä.
Suihkuttelu ennen altaaseen menoa kuulu koirillekkin =D
Ruut uima-opettajan valvovan silmän alla ;0)
Hessu nautti pallojen hakemisesta altaasta. Se oli sitten kertakaikkisen liikuttava <3
perjantai 30. lokakuuta 2009
Tunnari kokeilu
Katrin ja Mervin innoittamana kokeilin sitten tänää ensimmäistä kertaa tunnari kapuloiden haistattamista, niin että omaa ei ollut joukossa. Ensi alkuun otettiin yksi tunnari liikkeenä. Tämä ihan ok. Tosin nosti yhtä ja klähmi toista, mutta kun oma kohdalle sattui otti sen ripeästi suuhun. Palautus oikein hyvä.
Sitten se kokeilu joka jännitti ihan mahdottomasti. Tein sen kuitenkin senkin uhalla, että koira tekee virheen ja tuo sieltä vain jonkun. Haluan päästä eroon tuosta virheiden tekemisen pelosta. Tosin myönnettäköön, että jos tämä kokeilu ei olisi onnistunut, niin saattaapi olla, että olisi jäänyt mainitsematta ;0)
Laitoin siis haistelemaan samoja kapuloita, mistä oli juuri aikaisemmin hakenut oman. Kaikki samat virittelyt alkuun ja sitten vain koira matkaan. Hyvin jaksoi haistella. Kävi kapulat (joita joku 10 kipaletta) edes takaisin läpi ja välillä yritti ilmastakin poimia hajua, omasta. Aina uudestaan ja uudestaan painui nenä maahan ja todella rauhallisesti jaksoi haistella. Annoin toisen työskennellä jonkun parikymmentä sekunttia ja juuri kun kuono oli maassa hihkaisin iloisesti pois lelulla leikkimään. Ei siis ruvennut pomimaan väärää, eikä ollut muutenkaan paineistuneen oloinen. Ei itse asiassa edes klähminyt muita saati sitten olisi nostellut niitä.
Loppuun otin vielä tunnarin liikkeenä. Nyt meni kapuloille aavistuksen rauhallisempana, kuin edellisillä kerroilla. Ei klähminyt kertaakaan muita ja nappasi heti oman, kun kohdalle sattui. Palautus myös ihan ok. Näitä täytyy ruveta tekemään lisää, että pääsee palkkaamaan vain siitä haistelusta.
Tunnarilaskuri tämän päivän jälkeen: 79-2=77
Sitten se kokeilu joka jännitti ihan mahdottomasti. Tein sen kuitenkin senkin uhalla, että koira tekee virheen ja tuo sieltä vain jonkun. Haluan päästä eroon tuosta virheiden tekemisen pelosta. Tosin myönnettäköön, että jos tämä kokeilu ei olisi onnistunut, niin saattaapi olla, että olisi jäänyt mainitsematta ;0)
Laitoin siis haistelemaan samoja kapuloita, mistä oli juuri aikaisemmin hakenut oman. Kaikki samat virittelyt alkuun ja sitten vain koira matkaan. Hyvin jaksoi haistella. Kävi kapulat (joita joku 10 kipaletta) edes takaisin läpi ja välillä yritti ilmastakin poimia hajua, omasta. Aina uudestaan ja uudestaan painui nenä maahan ja todella rauhallisesti jaksoi haistella. Annoin toisen työskennellä jonkun parikymmentä sekunttia ja juuri kun kuono oli maassa hihkaisin iloisesti pois lelulla leikkimään. Ei siis ruvennut pomimaan väärää, eikä ollut muutenkaan paineistuneen oloinen. Ei itse asiassa edes klähminyt muita saati sitten olisi nostellut niitä.
Loppuun otin vielä tunnarin liikkeenä. Nyt meni kapuloille aavistuksen rauhallisempana, kuin edellisillä kerroilla. Ei klähminyt kertaakaan muita ja nappasi heti oman, kun kohdalle sattui. Palautus myös ihan ok. Näitä täytyy ruveta tekemään lisää, että pääsee palkkaamaan vain siitä haistelusta.
Tunnarilaskuri tämän päivän jälkeen: 79-2=77
Agilityä
Eilen oltiin Hyvinkäällä omissa KAT-treeneissä. Saatiin siis Kirsiltä lupa taas liidellä. Teemana oli putket ja lähetykset niihin eri kulmista. Hauskaa oli molemmilla. Tosin pimeeseen kulmaan lähetys varsinkin hypyltä tuotti vaikeuksia ja Ruu rupesikin kiertämään pytkea ympäri ja palkkaantui näin moisesta joka kerta. Vihellettiin peli poikki ja minut passitettiin koirineen "nurkkaan" reenaamaan rauhassa ko. kuviota, joka lähti sujumaan ihan hyvin ja koirakin alkoi reagoimaan mun vetoon siinä määrin, että jätti putkeen menon väliin, kun en osannut oikeassa kohdassa vetää...
Lisäksi otettiin itsekseen kepit paristi ja A'ta. Kepit sujui hyvin alku sählingin jälkeen (ei siis malttanut pujotella huolellisesti vaan roiski sinne tänne) Tähän esteeseen olen kuitenkin hurjan tyytyväinen, mutta sitten ne kontaktit...
Alku opetus meillä on ollut todella onnistunutta ja eteenpäin menevää, mutta nyt ollaan jotenkin patti tilanteessa monestakin syystä johtuen. Itsellä on liian isot odotukset liian aikaisin ja perfektionismi meinaa ottaa vallan. Ruu vaistoo tämän vaikken sitä sille mitenkään näytä. Se on jotenkin epävarma, mutta toisaalta liian korkeassa vireessä, että oppiminen olisi sujuvaa. Äh... en osaa selittää, mutta yön yli pohduttuani asiaa olen tullut siihen lopputulokseen, että siirryn nami+naksu palkkaukseen toistaiseksi, ettei toisella olisi liian isot odotukset ko. esteillä . Lisäksi palataan 2on2off menetelmään ja luovutaan targetista. Tämä siksi, että tuo target pitäisi kaiketi opettaa noille kontaktelle takaperin ketjuttamalla, että sujuisi paremmin. Lisäksi luovun vauhti ajattelusta ja keskitytään vain tarkkuuteen. Lisäksi pyrin luopumaan siitä ajattelusta, että olisi aivan katastrooffi että se jonkun kerran loikkaa innoissaan liian aikaisin pois esteeltä. Tämä virheiden teko pelko aiheuttaa sen, että en voi olla rennolla mielellä, en luota koiraan ja olen painostava varsinkin siellä alas tulo osuudella.... Kurjaa. Omistajalle siis asenne muokkausta tiedossa.
Lelu palautetaan kontakteille mukaan vasta kun liike rata on hiljaisessa vaihdissa hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että haluan että koira menee suht tasaisella vaihdilla loppuun asti ja tekee 2on2off pysähdyksen empimättä ja jää suoraan seisomaan menosuuntaan eikä käänny alas tulon lopulla katsomaan mua kysyvästi. "Pinta" käskyn annan vasta aivan lopussa, muuten kehun rauhoittavasti ja pyrin hiukka jäämään taakse, ennemmin kuin pyrkisin koiran eteen painostamaan sitä ottamaan kontaktin.
Tulihan taas sepostusta, mutta luulen, että nyt mulle alkaa hahmottumaan palkkaus ym. kuviot miten lähteä viemään tätä asiaa eteenpäin. Mutta sen vain sanon, että meillä on vielä varsin pitkä matka siihen että tuon kanssa pääsee kisaamaan kontakti radoille.
Lisäksi otettiin itsekseen kepit paristi ja A'ta. Kepit sujui hyvin alku sählingin jälkeen (ei siis malttanut pujotella huolellisesti vaan roiski sinne tänne) Tähän esteeseen olen kuitenkin hurjan tyytyväinen, mutta sitten ne kontaktit...
Alku opetus meillä on ollut todella onnistunutta ja eteenpäin menevää, mutta nyt ollaan jotenkin patti tilanteessa monestakin syystä johtuen. Itsellä on liian isot odotukset liian aikaisin ja perfektionismi meinaa ottaa vallan. Ruu vaistoo tämän vaikken sitä sille mitenkään näytä. Se on jotenkin epävarma, mutta toisaalta liian korkeassa vireessä, että oppiminen olisi sujuvaa. Äh... en osaa selittää, mutta yön yli pohduttuani asiaa olen tullut siihen lopputulokseen, että siirryn nami+naksu palkkaukseen toistaiseksi, ettei toisella olisi liian isot odotukset ko. esteillä . Lisäksi palataan 2on2off menetelmään ja luovutaan targetista. Tämä siksi, että tuo target pitäisi kaiketi opettaa noille kontaktelle takaperin ketjuttamalla, että sujuisi paremmin. Lisäksi luovun vauhti ajattelusta ja keskitytään vain tarkkuuteen. Lisäksi pyrin luopumaan siitä ajattelusta, että olisi aivan katastrooffi että se jonkun kerran loikkaa innoissaan liian aikaisin pois esteeltä. Tämä virheiden teko pelko aiheuttaa sen, että en voi olla rennolla mielellä, en luota koiraan ja olen painostava varsinkin siellä alas tulo osuudella.... Kurjaa. Omistajalle siis asenne muokkausta tiedossa.
Lelu palautetaan kontakteille mukaan vasta kun liike rata on hiljaisessa vaihdissa hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että haluan että koira menee suht tasaisella vaihdilla loppuun asti ja tekee 2on2off pysähdyksen empimättä ja jää suoraan seisomaan menosuuntaan eikä käänny alas tulon lopulla katsomaan mua kysyvästi. "Pinta" käskyn annan vasta aivan lopussa, muuten kehun rauhoittavasti ja pyrin hiukka jäämään taakse, ennemmin kuin pyrkisin koiran eteen painostamaan sitä ottamaan kontaktin.
Tulihan taas sepostusta, mutta luulen, että nyt mulle alkaa hahmottumaan palkkaus ym. kuviot miten lähteä viemään tätä asiaa eteenpäin. Mutta sen vain sanon, että meillä on vielä varsin pitkä matka siihen että tuon kanssa pääsee kisaamaan kontakti radoille.
torstai 29. lokakuuta 2009
Hessun vointi edelleen...
... jatkaa nousu suhdanteisesti =) Eli nyt ei ole enää minkäänlaisia oireita. Nyt siis turkin ravistelukin onnistuu ilman mitään horjumisia. Katsoin vielä kertaaleen sen korvat läpi, mutta ei siellä mitään näkynyt. Putsasin ne kuitenkin samalla kerralla. Voi olla, että kun oireet jäi noin pieniksi ja lyhytkestoisiksi, että kyseessä oli sisäkorvan tulehdus, mikä ei siis aiheuta kipua vaan huimaamista. Äidilläni oli joitakin viikkoja sitten ko. vaiva eikä meinannut pysyä pystyssä, kun keinutti niin rajusti. Hoidoksi lääkäri määräsi vain lepoa. Tuohon ei siis määrätty lääkkeitä. Luin myös netistä että ko. tulehdus on yleensä virusperäinen, eikä tunnetusti viruksiin juurikaan antibiootit tehoa. No Hessu saa lepäillä, enkä taida sitä uskaltaa ottaa uimaan Hyvinkäälle koirakylpylään. Harmi sinänsä kun poika tykkää vedessä lotraamisesta ihan valtavasti, mutta luulen, että paperimpe näin.
Ruu'n tunnarilaskuri unohtui päivittää viime reeneistä eli tilanne on tämä 80-1=79.... Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...
Ruu'n tunnarilaskuri unohtui päivittää viime reeneistä eli tilanne on tämä 80-1=79.... Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
