keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Tunnaria, jälki ja pitkä lenkki

Aamusta sitten piti taas kokeilla uutta teoriaa. Haki molemmilla kerroilla hyvin oman, mutta vauhtia alkoi jo olemaan ihan jonkin verran =o Illalla otin uudet tunnari sulkeiset ja nyt oli nupit kaakossa =/ Ei toimi, ei! Ei tunnari, eikä mun teoria =( Blaa... No ei auta kuin palata naksuttelu tunnareihin (ovat ihan suht kivasti toimineet) ja siihen heinikko piilotukseen. Ja ennen kaikkea unohtaa tai paremminkin ummistaa silmät sille, että toi klähmii muita. Se kun aiheuttaa verenpaineen nousua mulla. Mietitään sitten uudestaa jos ei jää varmuuden karttuessa pois...

Minnan ja Liz'n kanssa lenkkeiltiin päivällä töiden jälkeen. Oli mukavaa turista taas pitkästä aikaa ja katsella miten koirat nauttivat lenkistä metsässä (meille harvinaista herkkua) toistensa seurassa. Löydettiin uusi kiva lenkki maasto. Tein sinne myös jäljen Ruu'lle.

Olin suunitellut tekeväni 100m pitkän, mutta maaston ollessa hyvin kivikkoinen päädyin puolet lyhyempään. En tehnyt myöskään mitään mutkitteluja. Ajattelin (taas) että mitähän tästä tulee.. Paluu matkalla meni suunnat mulla sekaisin ja talsin paluu matkalla jäljen alun päällä =(

Olen nyt päättänyt yrittää jonkinlaisia lähetyksiä, kun ne alut on niin kaaottisia, kun toi kyntää vain maata innoissaan sinne tänne etsien jäljen päätä. Kun sai hajun jäjestä lähti hyvin ja vauhdilla jälkeä pitkin. harhautui jäljeltä ja ajattelin, että hukkasi sen, mutta jälkeen päin Minna sanoi, että oli vain lähtenyt "taka" jäljelle kun tullessani menin sotkemaan kuvioita. Se ei siis hukannut jälkeä vaan valisti mun harha jäljen =D

Pysähdyin ja etsittiin uudestaan jälki (autoin aika paljon) Nyt jäljesti loppuun todella hyvin aivan jäljen päällä. Hankala maasto sai sen rauhoittumaan loppua kohden, kun huomasi, että pitää olla tarkkana jäljen suhteen, jotta kadonnut vinku-pinku löytyy. Ja löytyihän se! Ruu on niin suloinen, kun ylpeenä kantaa sitä metsästä pois mun kehuessa sitä taitavaksi tytöksi <3