sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Toko-koe HKI

Tänään korkattiin VOI-luokka. Jännitys tapissaan. En muista pitkään aikaan noin pahasti menettäneeni yö-unia kisan takia. Odotukset sitten kaiketi niin korkealla =D Tuomarina toimi Harri Laisi ja koirakoita luokassa 11. Paikkana Purina-areena. Liikkeet sekoitetussa järjestyksessä.

Paikkamakuu: 10p. Hiukka vaisusti meni alas. Muuten ok. Liekkö kylmyys syynä...?

Hyppy nouto: 0p. Hyvin hyppäsi mennessä, otti kapulan, mutta päätti sitten olla hyppäämättä takaisin päin =o Mikä lie mielenhäiriö! 

Seuraaminen: 9p. Ei kuitenkaan ollut mielestäni tuon arvoinen, sen verran oli säätöä ja vääntöä suuntaan jos toiseenkin.

Luoksetulo: 10p. Tästä olin tuomarin kanssa aika lailla samaa mieltä. Ihan nopeat stopit ja laukalla loppuun asti.

Liik.istu: 10p. Ihan ok

Tunnari: 6,5p. Meni hyvin kapuloille. Haisteli rauhallisesti otti oman heti kun kohdalle osui. Jäi seisomaan epävarmana, pudotti, haisteli loput ja poimi oman. Palautus ok.

Metallinouto: 10p. Ok

Ruutu: 10p. Hyvin ruutuun. Heti käskystä maahan. Hiukka epävarmasti lähti kuulemma tulemaan kutsun saatuaan. Loppu osa ihan ok.

Kauko: 9p. Sekoili ekassa vaihdossa (I-S) Loppu ihan ok (pientä häröilyä, mutta paikkasi hienosti itse) ei liikkunut yhtään.

Kokonaisvaikutus: 9p.
    Yhteensä 277 pistettä ja 3./11 sija. Olin iloinen tietenkin 1-tuloksesta, mutta täytyy sanoa, ettei koe ollut sieltä parhaimmasta päästä fiilistä ajatelle. Itse jännitin, toimin ajoittain aika "sekavasti" virittelyt ennen kehää menoa meni ihan penkin alle ja koira oli epävarma mikä näkyikin (selvimmin) tunnarissa ja luulen, että osittauin hypyssäki.

    Mukavaa, että Ruut kuitenkin toimi vaikka itse olinkin ajoittain kuutamolla ja talloin askelsiirtymissä toisen hännällekkin enkä muistanut kehua liikkeiden jälkeen (pöllö minä). Täytyy kuitenkin miettiä ihan tosissaan noita koe tilanteita (alku, virittelyt, kehään ja liikeiden välillä siirtymiset sekä kehut) ja pyrkiä ottamaan ne mukaan harjoituksiin. Nyt ollaan menty jokainen koe (ja treenitkin) vaihtelevalla tyylillä, eikä se ole hyvä juttu. Mutta näin.. ja matka jatkuu =) Onnittelut vielä tätäkin kautta luokan voittaneelle Emmille ja Stepille upeasta yli 300 pisteen 1-tuloksesta ja Tiialle ja Ruutille samis pisteistä (myös 277p.) Amylle kiitos mukavasta seurasta ja kuvaamisesta. Katsotaan keväällä taas uudet kisat!

    perjantai 29. tammikuuta 2010

    Piha tottistelut

    Tuossa lähi parkkiksella, kun oli niin kylmä...

    Nouto: Huolimaton. Toisella vaan on niin kova vauhti, että tarkkuus kärsii... Palkkailua siitä, kun kapula lopulta suussa.

    Kiertoja: ensin sekalaisesti seiso ja maahan stoppeja, kunnes itse tajusin, että mun pikku koira ei osaa luotettavasti mennä maahan, kun on koko pienen ikänsä reeninyt sitä seisomista ja aina silloin tällöin maahan menoja. Jos liikaa intoa ei vain yksin kertaisesti malta kuunnella ja kuvittelee kaiken tarkoittavan seisomista. Nyt uudet kuviot tähän ja jo tuntu toisella lamppu syttyvän.

    Ruutu: lyhyeltä matkalta, kun en lumi virityksistä huolimatta nähnyt keskikohtaa (kesää odotellessa) päädyin sitten ottamaan vain kympistä. Emsimmäinen hiukka liian edessä, toisella taas takana, mutta kaitse on pääasia, että se koira on siellä ruudussa sisällä...

    Tunnari: Paaaljooon vääriä kapuloita sekalaisessa järjestyksessä. Meni ihan nätisti kapuloille ja aloitti maltillisen haistelun. Kun ei meinannut löytää omaa meinasi klähmäistä väärää, mutta malttoi mielensä ja jatkoi haistelua ja löysi lopulta oman. palautuksessa hiukka mälväsi palikkaa. Loppuun sitten muutama palikan palautus, jotka ok.

    Tunnarilaskuri: 19-1=18

    Nökyläinen <3

    tiistai 26. tammikuuta 2010

    Ruutu ja luoksari

    Juu ruutua ja luoksaria ollaan otettu. Olen nyt miettinyt tuota ruutua. On se vain vaikee liike ohjaajalle. Huomaan, että mun kriteeri paikan suhteen vaihtelee, kun en vain kertakaikkiaan hahmota onko se keskellä, edessä vai takana... huah!

    Ruu tuntuu nyt hahmottavan ruudun oikein hyvin ja pinkookin sinne aivan luotisuoraan, eikä mielestäni enää kovin pahasti porhalla toisesta päästä ulos vaan stoppaa itsensä aikalailla takarajalle. Mä haluisin, että se olisi aivan keskellä. Asiaa tarkemmin mietittyäni tulin siihen tulokseen, että haluan sen olevan keskellä niin, että etu tassut ovat keskellä ja muu kroppa sitten hieman taaempana. Tätä vaan kun on niin vaikee hahmottaa kaukaa ja sitten tulee palkattua vähän siitä sun tästä asennosta.

    Ei kait tässä sitten auta muu, kuin siirtyä yksittäis reeneissä reenaamaan lähempää (10-15m) ja aina kun kaveri mukana, niin sitten pitkältä matkalta ja naksulla. Näin saisin palkattua sitä juuri siitä kohdasta jossa sen haluan olevankin.

    Sitten ne luoksetulot... niitä siis ollaan tehty kiertojen yhteydessä. En varmaankaan ole muistanut mainita, että siirryin taas kaahaus luoksareihin. Sillä toisella tekniikalla alkoi vain turhan paljon ennakoimaan, vauhti hiipui ja viimeistään kolmannen osan tuli ravilla vaikka kuinka annoin eri käskyn siihen. Nyt sitten tullaa kovaa juu, mutta pysähdyksien tarkkuus kärsii noin niin kuin lievästi sanottuna. Elättelen toiveta, että kyse on liukkaasta maasta, mutta luulen, että se ei pelkästään sitä ole. Höh! Pitää tänkin olla näin vaikiaa =/

    En kuitenkaan yritä sitä muuttaa nyt vaan katson kait muutamat kisat, että mitä arvon sedät ja tädit sanoo siitä. Toki kiertoja otettaessa voisi ottaa hiukka pienemmällä matkalla, niin ei pääsisi se vauhti ihan niin paljon kasvamaan ja olisi edes joitakin mahkuja suorittaa asennot vaadittavissa rajoissa.

    On tää toko kans... mutta ehkäpä juuri siksi pidänkin tästä, kun alvariinsa saa olla pähkäilemässä eri liikkeiden osia ja kun saa yhden kuvion toimimaan, niin sitten toinen prakaa =D

    sunnuntai 24. tammikuuta 2010

    Vauvoja ja reenejä

    Jaaha.... meillä täällä reenien ohella hoivataan pallo-pentuja. Ruu vinkuu, kaivaa petiä sängyn alla nurkassa, nuolee palloa ja on mammamaisen raukee ja myös reviiri tietoisuus on lisääntynyt. Kun tyttö vaihtaa paikkaa, niin pitää huolen, että pallokin tulee mukaan. Sitten sitä asetellaan joko kuonon lähelle tai massun suojaan maitobaarille. Täytyy myöntää, että aika liikkis toinen on pallonsa kanssa, enkä millään raaski ottaa pois Ruu'lta sitä. Nytkin se vain makaa sohvalla pallon vieressä, eikä voi juuri mitään sisällä puuhata itsekseen, kun eihän sitä voi pentua jättää yksi sohvalle nukkumaan ;0) Onni onnettomuudessa, on koiran valtava motivaatio tehdä töitä. Nimittäin nuo mamma hömpötykset eivät ole vaikuttaneet reeneihimme pätkääkään vaan toinen paiskii hommia ihan täpöllä. Ulkona on muutenkin ihan normi Ruu, vain sisällä sitten häröillään näiden pentu juttujen kanssa. Odotukset siis Purinan kisassa on aika korkealla.

    Ruu'n kanssa perjantaina reenattiin pienellä porukalla Jampassa. Otin liik.istumisen, ruudun ja tunnarin. Teemanan ennakoimattomuus. Tämä teema toteutuikin vallan mainiosti. Samalla teemalla jatkettii sitten lauantai iltana, kun Mia piipahti luonani. Hän siis liikkuroi ko. liikkeet jotka myös eilen hyvin. Pientä hiomista aina löytyy, mutta sehän on lajin henki. Loppuun annoin Mialle naksun ja hän sai naksutella siitä, kun Ruu oli keskellä ruutua (lähetin siis pitkästä matkasta) Tämä olikin loisto kokeilu! Ei tarvinnut arpoa sitä onko se keskellä vai ei. Naksu kertoi siis mullekkin milloin voipi palkata, Näppärää! Kiitos Mia seurasta, liikkuroinnista ja koiramaisesta pohdiskelusta, jota olisi riittänyt varmasti aamun tunneille saakka ;0)

    Tunnarilaskuri: 21-2=19



    Posted by Picasa

    torstai 21. tammikuuta 2010

    Tunnari...

    ... treeniä. Vaan en ole laskuria muistanut päivittää tänne. Olen kuitenkin pitänyt kirjanpitoa manuaalisesti vihkossa. Muistaakseni siellä tilanne on 24 eli loppusuoralla ollaan tunnarilaskurissa. Nyt sitten on tullut tehtyä 5 tunnaria lisää lähi päivinä, joista yksi työtapaturma, joten tilanne näyttää tältä 24-4+1=21

    Lisäksi olen huomannut, että on kaksi tilannetta, jotka vielä tuottavat hiukka vaikeuksia Ruu'lle. Toinen on voimakas tuuli ja toinen on kova pakkanen yhdistettynä jäätyneisiin näppeihin. Ollaan näitä reenattu seuraavalla kaavalla.

    Tuulitunnari: Eli teemme tuulisella ilmalla ulkona luonnollisesti ja sisällä pöytätuulettimen avulla. Tämä onkin tuonnut huomattavasti varmuutta ko. olosuhteisiin.

    Jäänäppi: On sitten ohjaajalle tuskallisempi treeni. Siinä palellutetaan sormia hetken, ennen kuin tehdään ulkona (luonnollisesti) ko. liike.... mutta mitä sitä ei tekisi tunnarin eteen ;0)

    keskiviikko 20. tammikuuta 2010

    Treeni, treeniä

    Yssiksein iltalenkin yhteydessä uudella "kentällä" joka ihan kelpo paikka reenaamiseen, valot ja sillee... saapui siihen sitten paikalle heppa omistajineen. Koni päätti tehdä isot tortut keskelle parkkipaikkaa ja omistaja niitä siitä siivoamaan. Juteltiin sitten miten helppoa koiran omistajan on kerätä (jos kerää) pieni kikkare pieneen pussiin, kun hän tarvitsisi jätesäkin ja lapion. Kumpaakaan koiraa ei heppa kiinostanut.

    Luoksetulo: Kiertämällä. Teemana maahan meno. Näitä pari. Ihan ok meininki.

    Liik.istu: Pari seuraamisesta palkkaamista ja loppuun liikkeenä. Ok.

    Seuraaminen: Nami takapalkalla. Hiukka oli alkuun edessä, mutta korjasi nopeasti paikan. Otin aikapaljon käännöksiä vasempaan. Ne tökki tällä kertaa. Kyllä se ne teki, mutta aika kehnolla asenteelle.

    Ruutu: Pitkältä matkalta alkuun ja loppuun paikan hakua. Molemmat ihan ok. Tässä kohtaa iski itselle hillitön väsymys ja ajattelinkin, että onneksi ei tavitse yrittää keskittyä stoppaamaan oikeaan paikkaan toisen pinkoessa kerta toisensa jälkeen täysiä ruutuun.

    Tunnari: Hyvin nykyisin hiljentää ettei kaahaa tunnareiden päälle. Ekalla haisteli kait ok'sti mutta toi oman vieressä olevan. Uusinta oli sitten ihan ok. Ja sitten nuhteita omistajalle. Menin ottamaan vielä 2 toistoa, jotka olivat ihan hyviä toisen kerran klähmimistä lukuunottamatta (toi siis omat) mutta kun olen päättänyt, ettei tunnaria uusita vaikka toisi väärän. Ainoastaan haetetaan se oma sieltä pois ja siinä se. Tämä täytyy nyt muistaa seuraavalla kerralla.... ja ennen kaikkea uskoa se!

    maanantai 18. tammikuuta 2010

    T-reenit

    Lauantaina Prismalla...

    Paikkaistu: ok

    Paikkamakuu: Muuten ok, mutta pientä jojotusta alkuun. Pitää reenata...

    Ruutu: Seinä hidasti menoa ja jäi joka kerta aika eteen (oli kuitenkin aina ruudussa) Ruu'lla kuulemma oli hieman nousseet kintereet ilmaan ennen lähetystä. Pitääpi siis olla tarkkana, ettei rupea nousemaan lisää.. Muutaman kerran, kun pyysin istumaan ja odottelemaan, niin alkoi sitten kintereetkin olla maassa. Nyt aijon sitten (taas) siirtyä ruudussa siihen, että en pysäytä ollenkaan vaan tuo saa tarjota paikkaa itse.

    Liik.istu: Ensin pariin otteeseen käskytettynä ja palkka seuruusta. Sitten liikkeenä. Istui nopeasti.

    Metallinouto: Saaliinaa pari kertaa. Ei mitään ongelmaa.

    Seuraaminen: Ei painanut (hyvä juttu) mutta hiukka oli jostain syystä levotonta menoa, ei kuitenkaan mitään ihan kamalaa... Askeleet kait oli ihan ok't Loppuun pohdittiin hidasta seuraamista ja sitä mikä olisi hyvä tahti Ruu'lle. Eli se nopeus jolla menen on ihan ok, mutta vain askel pituutta pitää pidentää. Hidas seuraaminen tuntuikin tästä toimen piteestä johtuen kaikista parhaimmalta seuraamiselta.

    Tunnari: Hyvin haisteli, mutta sirsi aluksi vahingossa tassullaan oman aivan kiinni toiseen kapulaan. Otti oman kun kohdalle sattui, mutta ei huomannut, että poimi viereisenkin maasta ja näin itseensä tyytyväisenä palautti sen. Palkkasin kuitenkin koska koira oli sen oloinen, ettei todellakaan huomannut, että sillä oli kaksi erillistä palikkaa suussa. Uusinta oli muuten ok, mutta klähmäs vierasta. Eli vain kerran tunnari. Toka kerta tuottaa sitten jo hieman epävarmuutta.

    Tämä on muuten jännä juttu. Jos Ruu erehtyy tuomaan väärän ja otan sen siltä pois ja pyydän hakemaan uudestaan, niin ei ole pätkääkään epävarma vaan menee haistelemaan uudestaan, ikään kuin tietäisi mokanneensa (tokalla tuo viimeistään yleensä oman) Mutta jos ekalla on tuonut oman, niin tuntuu jotenkin ajattelevan, että "mitä ihmettä sehän oli oikea?!" Mutta tätähän ei tehdä kisoissa kuin kerran, joten no proplem!

    tiistai 12. tammikuuta 2010

    Agirotu -98, Turku

    Tällaisia muistoja vuodelta 1998. Hessu korkkasi agility "uransa" Turkkusessa heinäkuun eka viikonloppu vuonna -98 Oltiin partisten joukkueessa. Samana viikonloppuna startattiin ensimmäinen virallinen ykkösen kisa, mikä päätyi kolmen sekunnin jälkeen hylkyyn. Koira tuli ensimmäisen riman ali ja seuraavan yli ja rata oli sitten siinä. Sama tahti jatkui läpi viikonlopun. En tainnut saada muistaakseni yhtään tulosta ja ratoja sentää oli 6! Mutta niin se menee, hauskaa oli ja aurinko helli koiraväkeä =)


    Tässä joukkueemme. Valitettavasti en muista kuin Maikun ja Hertan (joka siis mun vieressä oikealta toinen) nimet, kaiken muun jäädessä unholaan. Me oltiin lampaita, jos joku ihmettelee mitä asusteemme esittää =0)


    Tässä kova treenaus menossa lämppäreillä. Hessu oli juuri oppinut kesän alussa pujottelemaan ja pitihän sitä sitten ihastella moneen otteesee. Sitä en muista miten kisoissa kepit meni, vai pääsimmekö edes sinne asti =D



    Ja tässä sitten ollaan tosi toimissa agirotu radalla. Tämän tyylinen kilpajuoksu mun ja koiran välillä kontakti esteillä jatkui läpi kisauramme mun hävitessä lähes aina. Mikä nyt on sanomattakin selvää ;0)

    maanantai 11. tammikuuta 2010

    T-reenit Keravalla

    Lauantaina päätin sitten korkata Prisma treenit. Mukana menossa Saila ja Saga sekä aivan ihana pikkuinen Hali-kelpo =) Itse päätin sitten vihdoinkin lyödä koko VOI-luokan kasaan. Olen sitä pitkittänyt, kun en ole vain uskaltanut, kun tuntuu siltä, että niin monta pientä osaa olisi eri liikkeissä hiottavana, ettei sitä voi nyt sentää koko luokkaa tehdä palkkattomana... vaan kuinkas kävikään?!

    Paikka istuminen: Ei ongelmaa. Kolme koiraa lähti rivistä viipottamaan. En mennyt "väliin" vaan katselin piilosta miten Ruut suhtautuu asiaan. Ihan rauhallisesti otti pienen sählingin. Sitä ei onneksi tunnu haittaavan rivistä lähtevät koirat. Hyvä niin.

    Paikka makuu: Tämä myös ok. Hyvin omalla vuorolla maahan ja ylös.

    Seuraaminen: Alku oli todella hyvää. Itse kuitenkin jännitin hirmuisesti ja kävelyni (varsinkin käännöksissä ja askeleissa) oli itsenikin mielestä kummallista ja nykivää. Ruut reagoi siihen välittömästi ja tämä näkyi satunnaisena ääntelynä (Ruu ei siis normaalisti ääntele) Kokonaisuus oli kuitenkin näyttänyt ihan hyvältä, eikä Ruut seilannut tai ollut harakka ;0)

    Liik.istuminen: Olisi ollut kisoissa armoton nolla. Liikkurin käskyttäessä Ruut meni maahan, ennen kuin edes ehdin avata suuta. Tokalla sitten jäi seisomaan (en siis vieläkään ehtinyt sanomaan mitään) kun sitten lopulta koira oli kuulolla, liike meni oikein hyvin. Tähän siis kuuntelu treeniä.

    Luoksetulo: Tämä oli oikein hyvä. Vain loppu (maasta-sivulle) tultiin ravilla. Itse pysähdykset oli kuulemma hyvän näköisiä ja mikä parasta olen saanut uudella luoksetulo käskyllä (kiitos vain Emmi =) Ruu'n tulemaan kootumpaa laukkaa ja näin stopit saadaan tehtyä sääntöjen puitteissa.

    Ruutu: Vieraassa paikassa ja aivan erivärisillä/näkösillä törpelöillä aivan bueno! Mäkin olen alkanut hallitsemaan sen missä kohtaa pitää antaa stoppi käsky. Lisäksi asiaa helpottaa se, että koirakin on alkanut tietämään mihin pitää ruudussa mennä. Loppu osa oli Ruu'lle hieman vaikee ja ilmensikin epä varmuutta. Tuli kuitenkin hyvin sivulle seuraamaan, mutta vauhtia tähän lisää, niin hyvä tulee.

    Hyppynouto: Oikein hyvä.

    Metallinouto: Tämä myös oikein hyvä.

    Tunnari: Komppaan edellisiä =)

    Kaukot: Ei valittamista. Ripeästi ja tarkasti kaikki vaihdot. Hiukka taipui vasemmalle. (tämä on ongelma joka hiljalleen jää varmasti pois)

    Kokoinaisuus: Oli mielestäni oikein hyvä. Koira teki aika rauhallisella otteella töitä, mutta ei kuitenkaan fleguillut. Lähinnä silleen tyynen coolisti. Itse olisin ehkä kaivannut hiukka "säpinää" liikkeisiin, mutta kyllä mulle tuollainen tasaisen varmakin käy =) Kaikki muu siis meni mielestäni 8-9 pisteen arvoisesti istumista lukuunottamatta. Eli kyllä sieltä Purinalta pitäisi se ykkönen irrota, jos ei mitään kummempaa ilmene. Hyvillä mielein pientä hiulaamista ja sitten ei kun kisoihin vain ;0)


    Loppuun Hessun vauvakuva. Ikää pojalla joku 5-6kk.

    torstai 7. tammikuuta 2010

    Vuosi -97 osa 1

    Hessun 13-vuotis synttärit lähestyy, joten päätin laitella vanhoja paperi kuvia koneelle. Laittelen niitä nyt tänne pienissä erisssä. Kyllä ne partis vauvat vaan on niin vietävän söpöjä karvapalloja <3 Ensimmäisessä kuvassa Hessu on n. 8vk ja juuri hyökkäämässä kimppuun. Toisessa kuvassa ollaan sitten 12 viikkoa ja näin ollen hakemassa ensimmäistä rokotusta. Tuolla ell. oli aina tapana ottaa potilaistaan kuvia, jotka sai sitten hakea seuraavalla kerralla. Aika ihana tapa. Huomatkaa onnellisen ja ehkäpä hiukka ylpeän teinin olemus, kun pitää sylissään ihka omaa koiran pentua =)

                                                    


    tiistai 5. tammikuuta 2010

    Treeniä ja Hessun koetulokset

    Elen oltiin Keravalla Tainan, Tiian ja Emmin kanssa tokoilemassa. Kylmä oli ja pimee painoi päälle. Olin suunitellut tekeväni vaikka mitä, mutta kun kerta oli niin kylmä, niin tyydyin ottamaan vain ruutuun ja tunnarin.

    Ruutu: Ei hyvä, ei. vieraat merkit kentällä sekotti toista ja muutenkin tuntui olevan aivan kuutamolla koko koira "Ai mikä ruutu?! En mä ole koskaan kuullutkaa!" Loistavaa... Tätä sitten tavattiin moneen kertaan. Lisäksi esiintyi banaania... Loppua kohden kyllä parani, juu, mutta kun ei siellä kisoissa saa tehdä kun sen kerran. Eipä auta, kuin teho reenata tätä. Mä en aijo ottaa sieltä kisoista nollaa tästä liikkeestä!

    Tunnari: Emmi liikkuroi. Tämä oli oikein hyvä. Loppuun otin vielä palikan palautuksia muutaman tsipaleen. Ihan hyviä nekin.

    Tänään sitten lenkin yhteydessä pienet reenit rantapuistossa. Ohjelmassa ylläri pylläri; Ruutu! Otin ensin 15m sitten 20m ja lopulta 25m Päätin nyt helpottaa tätä reeniä. Lisäksi  päätin myös itse opetella näkemään sen milloin koiralle pitää antaa stoppi käsky.

    Ruut alkoi mielestäni ennakoimaan keskikohtaa paremmin, kun pysäytin sen. Vain yhden kerran alussa meni ihan pieleen, mutta loput toistot olivat todella hyviä ja koira osui aivan keskelle ruutua. Olin myös laittanut ruudun aika reunaan (parkki alueen), ettei ihan pahasti pääse valumaan ulos ruudusta. Loppuun otin tarjoamista ja hiukka ohjaamista ruudun sivusta sisään. Tällä tekniikalla siis nyt teho treenataan tätä liikettä ja katsotaan kuinka käy Purinalla.

    Seuraaminen loppuun. Asenne ja paikka oli tänään todella hyvä, eikä harakoitakaan näkynyt. Pääpaino edelleen vasemmalle käännöksissä. Ruudun jälkeen oli vire sopivalla tasolla, joten taidan jatkossakin ottaa seuraamista aina ruudun jälkeen.

    Tänään saatiin myös kuulla Hessun koetulokset. B12-vitamiini oli 1200. Hessullahan oli tuo arvo joulukuussa alle 150 Raja-arvot tälle kokeelle on 200-850 eli aika paljon yli ylä rajan. Järvetissä eivät tästä olleet mitenkään huolissaa. Saihan Hessu ko. vitamiinin pistoksena ja se on pitkävaikutteinen. Sanoi, että se siitä laskee pikkuhiljaa. Piti 3kk pistos väliä hyvänä.

    Folaatti olikin sitten laskenut joulukuun tuloksista =( Raja-arvojen ollessa 3-14 Hessulla tuo oli 2,8 ja nyt oli laskenut 2,2 Tämä kertoo siis tulehduksesta suolistossa. Tuota arvoa ei oikein saa nostettua millään. Ai noo mitä voi tehdä on pitää huoli siitä, ettei Hessu saa syötyä mitään ylimääräistä. Puolenvuoden päästä otetaan uudet kokeet ja katsotaan mitä suolistolle kuuluu.

    Hessu on kuitenkin voinut hyvin, eikä kohtauksia ole ollut enää pistoksen jälkeen. Eli Hessun hermosto voi huomattavasti paremmin, kun saa toiminnalleen kaikkein tärkeintä vitamiinia; B12'ta. Hessun ulostekkin on ollut nyt muutaman viikon ihan hyvää, joten luulen, että suolistokin on hiljalleen elpymässä. Olen ollut nyt todella tarkka lenkillä ja pitänyt pojan kiinni, ettei vain vahinkoa pääse sattumaan.


    Hessu palauttaa iloisena lelua ruudusta <3

    sunnuntai 3. tammikuuta 2010

    Treeni lähi kentällä

    Ilta lenkin yhteydessä päätin treenata. Lunta tuiskusi taivaalta, mutta pakkanen oli mukavastri laskenut alle
    -10 asteen, joten mikäs siinä on treenatessa. Janessakin sattui sopivasti paikalle tekemään meille tunnarin. Kiitos vain =D

    Seuraaminen: Käännöksiä vain vasempaan. Oli ihan kohtalaista. Hiukka painoi, mutta muuten suht korrektia menoa.

    Luoksetulo: Ensin suora sivulle. Baanaania... Toinen suora sivulle. Lisää banaania... Sitten molemmat stopit. Seisomisessa kääntyi vinoon ja maahanmenossa sitten päätti kääntyä 180 astetta ympäri... vauhtia aivan liikaa ja molemmat stopit valui hyvin pitkäksi. Jarrutus on kyllä neli tassunen ja lumi vain pölisee, mutta jos noista saa 7 pojoo kisoissa, niin olen tyytyväinen. Olkookin liukas alusta, mutta silti niille täytyisi tehdä jotain. Vauhti on aivan liian luja.

    Ruutu: ilman nauhoja. Ihmetteli paikkaa ja pyöri todella sinne tänne. Ei siis hyvä. Tokalla ihan ok. Tosin silloin kun tietää, että on ruudussa ei meinaa kunnolla tarjota paikkaa vaan aijaa... Nyt en sano sille enää stoppia vaan annan sen tarjota pitkältä matkaltakin. Menee edelleen liian taakse, mutta tarjoo onneksi edemmäs paikkaa. Nyt sitten palkkasin aika monta kertaa, niin että sai hakea palkan multa. Nyt alkoi sitten jäädä keskemmälle. Näitä täytyy tehdä sen ohella, että palkkaa myös ruudussa. Lelua ei kuitenkaan enää ruutuun. Kait tästä vielä hyvä saadaan...

    Tunnari: Janessa siis liikkuroi tämän. Kymmen vierasta. Lunta tuiskusi taivaalta, eikä palikoita näkynyt juurikaan kymmenen metrin päästä. Hyvin lähti ja stoppasi palikoille. Nyt ei sortunut ottamaan ensimmäistä mikä osui kohdalle, niin kuin kerran ulkona tehtynä, kun ei nähnyt kapuloita. Haisteli maltilla ja kun osui oman kohdalle nappasi suuhun ja palautti nätisti. Pa jäi hiukka vajaaksi, kun taakse tuli koiran ulkoiluttaja, jonka koira rupesi haukkumaan. Tähän liikkeeseen olin todella tyytyväinen.

    Laitoin muuten ilmottautumisen menemään Purinan kisoihin (31.1) ja saatiin paikka. Siellä sitten korkataan voi-luokka. Tosin nyt kyllä on aikamoinen uskon puute 1-tuloksen suhteen. Tuntuu vain, että mikään ei onnistu ja kaikessa on niin paljon tehtävää. Luoksarit venyy pitkiksi, ruutu on ruma, seuraaminen...noh, katsotaan mitä tuleman pitää.

    Tainan, Mantan ja Mistyn käydessä uutenavuotena luonani, otimme koirista talvisia kuvia. Ne löytyvät TÄÄLTÄ Voi miten ihanaa, että täällä etelässäkin on noin paljon lunta. Ja lisää tulee koko ajan =0)


    Misty, Manta ja Ruut!

    perjantai 1. tammikuuta 2010