perjantai 30. lokakuuta 2009

Tunnari kokeilu

Katrin ja Mervin innoittamana kokeilin sitten tänää ensimmäistä kertaa tunnari kapuloiden haistattamista, niin että omaa ei ollut joukossa. Ensi alkuun otettiin yksi tunnari liikkeenä. Tämä ihan ok. Tosin nosti yhtä ja klähmi toista, mutta kun oma kohdalle sattui otti sen ripeästi suuhun. Palautus oikein hyvä.

Sitten se kokeilu joka jännitti ihan mahdottomasti. Tein sen kuitenkin senkin uhalla, että koira tekee virheen ja tuo sieltä vain jonkun. Haluan päästä eroon tuosta virheiden tekemisen pelosta. Tosin myönnettäköön, että jos tämä kokeilu ei olisi onnistunut, niin saattaapi olla, että olisi jäänyt mainitsematta ;0)

Laitoin siis haistelemaan samoja kapuloita, mistä oli juuri aikaisemmin hakenut oman. Kaikki samat virittelyt alkuun ja sitten vain koira matkaan. Hyvin jaksoi haistella. Kävi kapulat (joita joku 10 kipaletta) edes takaisin läpi ja välillä yritti ilmastakin poimia hajua, omasta. Aina uudestaan ja uudestaan painui nenä maahan ja todella rauhallisesti jaksoi haistella. Annoin toisen työskennellä jonkun parikymmentä sekunttia ja juuri kun kuono oli maassa hihkaisin iloisesti pois lelulla leikkimään. Ei siis ruvennut pomimaan väärää, eikä ollut muutenkaan paineistuneen oloinen. Ei itse asiassa edes klähminyt muita saati sitten olisi nostellut niitä.

Loppuun otin vielä tunnarin liikkeenä. Nyt meni kapuloille aavistuksen rauhallisempana, kuin edellisillä kerroilla. Ei klähminyt kertaakaan muita ja nappasi heti oman, kun kohdalle sattui. Palautus myös ihan ok. Näitä täytyy ruveta tekemään lisää, että pääsee palkkaamaan vain siitä haistelusta.

Tunnarilaskuri tämän päivän jälkeen: 79-2=77

Agilityä

Eilen oltiin Hyvinkäällä omissa KAT-treeneissä. Saatiin siis Kirsiltä lupa taas liidellä. Teemana oli putket ja lähetykset niihin eri kulmista. Hauskaa oli molemmilla. Tosin pimeeseen kulmaan lähetys varsinkin hypyltä tuotti vaikeuksia ja Ruu rupesikin kiertämään pytkea ympäri ja palkkaantui näin moisesta joka kerta. Vihellettiin peli poikki ja minut passitettiin koirineen "nurkkaan" reenaamaan rauhassa ko. kuviota, joka lähti sujumaan ihan hyvin ja koirakin alkoi reagoimaan mun vetoon siinä määrin, että jätti putkeen menon väliin, kun en osannut oikeassa kohdassa vetää...

Lisäksi otettiin itsekseen kepit paristi ja A'ta. Kepit sujui hyvin alku sählingin jälkeen (ei siis malttanut pujotella huolellisesti vaan roiski sinne tänne) Tähän esteeseen olen kuitenkin hurjan tyytyväinen, mutta sitten ne kontaktit...

Alku opetus meillä on ollut todella onnistunutta ja eteenpäin menevää, mutta nyt ollaan jotenkin patti tilanteessa monestakin syystä johtuen. Itsellä on liian isot odotukset liian aikaisin ja perfektionismi meinaa ottaa vallan. Ruu vaistoo tämän vaikken sitä sille mitenkään näytä. Se on jotenkin epävarma, mutta toisaalta liian korkeassa vireessä, että oppiminen olisi sujuvaa. Äh... en osaa selittää, mutta yön yli pohduttuani asiaa olen tullut siihen lopputulokseen, että siirryn nami+naksu palkkaukseen toistaiseksi, ettei toisella olisi liian isot odotukset ko. esteillä . Lisäksi palataan 2on2off menetelmään ja luovutaan targetista. Tämä siksi, että tuo target pitäisi kaiketi opettaa noille kontaktelle takaperin ketjuttamalla, että sujuisi paremmin. Lisäksi luovun vauhti ajattelusta ja keskitytään vain tarkkuuteen. Lisäksi pyrin luopumaan siitä ajattelusta, että olisi aivan katastrooffi että se jonkun kerran loikkaa innoissaan liian aikaisin pois esteeltä. Tämä virheiden teko pelko aiheuttaa sen, että en voi olla rennolla mielellä, en luota koiraan ja olen painostava varsinkin siellä alas tulo osuudella.... Kurjaa. Omistajalle siis asenne muokkausta tiedossa.

Lelu palautetaan kontakteille mukaan vasta kun liike rata on hiljaisessa vaihdissa hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että haluan että koira menee suht tasaisella vaihdilla loppuun asti ja tekee 2on2off pysähdyksen empimättä ja jää suoraan seisomaan menosuuntaan eikä käänny alas tulon lopulla katsomaan mua kysyvästi. "Pinta" käskyn annan vasta aivan lopussa, muuten kehun rauhoittavasti ja pyrin hiukka jäämään taakse, ennemmin kuin pyrkisin koiran eteen painostamaan sitä ottamaan kontaktin.

Tulihan taas sepostusta, mutta luulen, että nyt mulle alkaa hahmottumaan palkkaus ym. kuviot miten lähteä viemään tätä asiaa eteenpäin. Mutta sen vain sanon, että meillä on vielä varsin pitkä matka siihen että tuon kanssa pääsee kisaamaan kontakti radoille.

torstai 29. lokakuuta 2009

Hessun vointi edelleen...

... jatkaa nousu suhdanteisesti =) Eli nyt ei ole enää minkäänlaisia oireita. Nyt siis turkin ravistelukin onnistuu ilman mitään horjumisia. Katsoin vielä kertaaleen sen korvat läpi, mutta ei siellä mitään näkynyt. Putsasin ne kuitenkin samalla kerralla. Voi olla, että kun oireet jäi noin pieniksi ja lyhytkestoisiksi, että kyseessä oli sisäkorvan tulehdus, mikä ei siis aiheuta kipua vaan huimaamista. Äidilläni oli joitakin viikkoja sitten ko. vaiva eikä meinannut pysyä pystyssä, kun keinutti niin rajusti. Hoidoksi lääkäri määräsi vain lepoa. Tuohon ei siis määrätty lääkkeitä. Luin myös netistä että ko. tulehdus on yleensä virusperäinen, eikä tunnetusti viruksiin juurikaan antibiootit tehoa. No Hessu saa lepäillä, enkä taida sitä uskaltaa ottaa uimaan Hyvinkäälle koirakylpylään. Harmi sinänsä kun poika tykkää vedessä lotraamisesta ihan valtavasti, mutta luulen, että paperimpe näin.

Ruu'n tunnarilaskuri unohtui päivittää viime reeneistä eli tilanne on tämä 80-1=79.... Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Piha treenit ja Hessun vointi

Ihan alkuun Hessun voinnista. Se on aamusta pysynyt samana. Hiukka hoiputtaa unilta noustessa (huimaus) ja ravisteltaessa, mutta muuten liike esim. ulkona on ihan sitä normi liikkumista eli menee edellä iloisesti ravaten ja häntä heiluen selän päällä. Samoin sohvalle nousu ei tuota ongelmaa, kuin ei myöskään muukaan liikkuminen. Luin asiasta lisää netistä. Juttua löytyy TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ Mitään ruokahaluttomuutta tai oksentelua ei ole esiintynyt. Ei myöskään kaatumisia tai kouristeluja mitä on saanut lukea, että joillain on ilmennyt. Täytyy kuitenkin seurata tilannetta ja ottaa yhteyttä tarvittaessa ell. jos ei lähde paranemaan. Nyt kuitenkin vointi on hyvä ja Hessu suht ok. pientä satunnaista hoippumista lukuun ottamatta. Suunta kuitenkin selkeästi parempaan, eikä kuumetta tai kipuilua ole esiintynyt (hengittää rauhallisesti/tasaisesti jne.) ja ruoka maistuu =D

Sitten tokoilut Ruu'n kanssa jotka oli taka-pihalla, kun en jaksanut lähteä lähi kentälle valvotun yön jäljiltä...
  • Seuruu: Pallo tällä kertaa vasemmassa kädessä. Tämä auttaa paikan taakse saamiseen, eikä kyttää palloa kuitenkaan, joten otetaan kuurina tätä. Alkuun ihmetteli tavara junaa jota kohti seuruutin =o Tuolle on kyllä ihan varmasti tulossa juoksu kun on ajoittain ruvennut kummalliseksi seuruussa. Uusinta ei tuottanut enää ongelmaa. Loppuun käännöksiä oikeaan ja vasempaan sekä täyskäännöksiä. Nämä ok.
  • Luoksetulo: Ensin suoria pätkiä. Takapalkka valmiina. Ennakoi. Palkkasin eteenpäin ja jätti ennakoinnin. Yksi maahanmeno joka ihan hyvä. Tosin vauhti aiheuttaa sen, ettei pysty 10 arvoiseen pysähdykseen, mutta en nyt tästä aijo välittää. Pää-asia että miellyttää itseä. Katsotaan sitten kisoissa mitä mieltä tuomarit ovat. Itse kuitenkin näkisin, että sääntöjen mukainen kuitenkin on...
  • Nouto: Puisella pari kertaa. Suora palkka jalkojen välistä. Oikein nättejä kapulaan tarttumisia.
  • Tunnari: Nyt ei aiheuttanut edelliset noudot säätämistä palikoilla vaan meni heti nenä auki, haistoi yhtä ja nappasi oman. Tosin suu ei pysynyt jalkojen tahdissa mukana, kun oli niin kiire palauttamaan, että palikka putosi suusta (ei ehtinyt sulkemaan sitä, kun oli jo kääntymässä takaisin =) Tämä siis miinusta, muuten todella hyvä ja suht rauhallinen työskentely, eikä klähminyt muita.
  • Kauko: Ensi M-I ja M-S Nämä oikein ja kiertopalkka. Sitten M-I-M-S-M Nämä tällä kertaa todella hyvät!

Olihan yö!

Viime yönä heräsin outoon kolinaan. Nousin katsomaan ja huomasin, ettei Hessu päässyt kunnolla ylös. Laitoin valot päälle ja rupesin tarkastelemaan tilannetta. Hessu oli jotenkin kummallisen oloinen. Ei sillä kipuja kylläkään näyttänyt olevan, mutta "huolissaan´" olevan oloiselta poika tuntui.

Hessu ei päässyt hyppäämään ollenkaan sängylle tai sohvalle ja käveleminen oli aika hoippuvaa. Sängylle sain sen yhden kerran lopulta, mutta hypätessään alas takapää petti ja menetti tasapainon. Oli todella kurjaa katsoa tilannetta ja molemmat olimme yhtä avuttomia. Mieleen hiipi monen laisia mahdollisia syitä oireilulle. Ensimmäinen ajatus oli aivoverenvuoto, kun kerta noin äkisti alkoi. Toinen oli myrkytys, mutta kun ei ollut huonovointinen eikä tuntunut kipuilevan, niin en pitänyt sitä kovin todennäköisenä.

Hessu ei myöskään meinannun mennä aloilleen vaan sinnitteli seisoallaa jonkin tovin. Lopulta (ilmeisesti) rauhoittui/tottui oloon ja kävi maate ensin lattialle ja siitä siirtyi sitten itse sohvalle. Nyt siis onnistui tuo ylös kiipeeminenkin hyvin.

Ei kuitenkaan auttanut kuin katsoa aamuun, vaikka osa yöstä menikin itkiessä. Jossain vaiheessa olin kuitenkin nukahtanut. Aamulla Hessun vointi oli ihan ok. Ravistelu oli ainut asia mikä tuotti hiukka horjuttamista, mutta muuten liikkui hyvin ja oli muutenkin iloinen oma itsensä. Aamu pisuillakin nosti jalan mahdottoman korkealle (niin kuin ennenkin =) eikä hoippumisesta ollut tietoakaan. samoin kulki portaat normaalisti ylös, kuin myös kulki sohvalle ja alas ilman mitään liikkumis vaikeuksia. Oli niin kuin mitään ei olisi ollutkaan.

Netistä oli heti pakko katsoa mitä moisesta vanhan koiran käytöksestä sanotaan, kun ei se aivoverenvuotokaan voinut olla. Luulen, että Hessulla tuon aiheutti Idiopaattinen vestibulaarisyndrooma, joka siis vaivaa yleensä vanhoje koiria. Aiheesta löytyy lisää tietoa TÄÄLTÄ ja ihmisten omaa pohdintaa TÄÄLTÄ

Vaiva onneksi menee itsekseen ohi ja elämä voi jatkua. Kyllä helpotti!!

tiistai 27. lokakuuta 2009

Sataa, sataa ropisee...

Vetinen reeni tälläkin kerralla. Nyt uskaltauduin tuohon lähi kentälle johon on laitettu keino nurmi. Se ei ole millään lailla aidattu siihen vain on tökätty vanha nurmi jostain jalkapallo hallista joten pakko oli pimeän turvin päästä kokeilemaan sitä =D
  • Ruutu: Ekalla haki voimakkaasti oikeaan reunaan, mutta oli selkeästi sisällä. Muilla kerroilla haki myös laitaan, mutta loppua kohden rupesi reagoimaan käsi ohjaukseen ja haki keskemmälle. Ihan loppuun paikan hakua, joka ok. En heitä enää palkkaa ruutuun vaan menen leikkimään sinne Ruu'n kanssa. Tämä toimii! Lisäksi yksi ruutu jossa palkka valmiina.
  • Nouto: Ensin puisella liikkeenä, joka ok. Sitten muutama metalli, joista ekalla palkka nostosta ja tokalla puolivälistä, ok.
  • Tunnari: Tämä oli päivän kokeilu. Olin päättänyt hetsata Ruuta noudoilla ennen tunnaria ja katsoa miten laskee vireen ko. liikkeeseen virittelystä. Kapulat oli jonossa n. 5 m päässä. Vieraita palikoita joku 10 ja oma toko vikana. Lähti sangen vaihdikkaasti ja hiukka levottomana pyöri kapuloiden päällä, klähmi muutamaa, muttei nostanut. Sääti jonon alkupäässä ja oli sitä mieltä, ettei kapulaa ole täällä. Päätti kuitenkin rauhoittua ja lähti haistelemaan jonoa eteenpäin. Nappasi heti oman kun kohdalle sattui. Palautus oli oikein hyvä. Virittelyt vaatii vielä rutkasti lisä reeniä. Samoin pitää ruveta ottamaan parit noudot alle ennen tunnaria. Tunnari laskuri: 81-1=80
  • Seuruu: Pari kertaa joku 50m suora. Alkuun kulki hyvin, mutta loppua kohden rupesi painamaan. Muutama huomautus ja tasoittui. Takaisin päin ei painanut, mutta tiputti kontaktin muutaman kerran. Katseli kait edessä olevaa ruutua ja sivulla olevia tunnarikapuloita. Viimeiseksi seuraamista parilla käännöksellä ja loppuun juoksu osuus. Käännökset oli todella hyvä, mutta juoksu osuudessa on ruvennut painamaan. Tämä on uusi juttu.
  • Kaukot: Sekalainen järjestys. Alkuun vaihdot oli hyviä, mutta sitten rupesi sotkemaan jostain syystä istumista ja seisomista. Ei vain voinut seistä ekalla. Oli jotenkin poikkeuksellisen innostunut kiertämään ja tuntui ennakoivan sitä kaiken aikaa. Loppuun muutama onnistunut M-S ja siitä kierto palkka.
  • Ruudussa makoilua: Tämä lienee pitää ottaa ohjelmistoon. Oli aluksi lähdössä mun mukaan kun käännyin vasempaan ruudun kohdalla. Sai kuitenkin ideasta kiinni ja pääsin palkkaamaan rauhallisista makuista. Lisäksi otettiin maasta sivulle tuloja (selkä koiraan päin) ja pari seuraamista samalla tyylillä. Nämä molemmat ok.
  • Paikkamakuu: Pari minuuttia vesisateessa. Nyt alkaa löytymään oikea asenne tähänkin liikkeeseen, vaikka taivaalta lappaa vettä. Hyvä, hyvä!

maanantai 26. lokakuuta 2009

Päivittelyä

Monenlaista on ehtyinyt tapahtua tässä viime viikkojen aikana. Hessu-vanhus voi hyvin. Siltä poistettiin hammas edestä joka heilui. Tämä operaatio meni oikein hienosti nukutuksineen kaikkineen. Muutenkin Hessun voinnit ovat olleet hyvät. Välillä tuntuu, että sehän voi elää vaikka ikuisesti... mutta tiedänhän minä, että vanhat koirat voivat mennä varsin nopeasti...

Reenattu ollaan varsin ahkeraan. Aina jotain pientä hiettovaa esiintyy, mutta sehän on lajin henki. Tunnari laskuri näyttää tältä: 89+1-9=81 Yksi kämmi kävi syyslomalla, mutta muuten on mennyt varsin hyvin. Liikkeenä siis ollaan tätä tehty aikalailla pelkästään.

Syysloma oli varsin tapahtumarikas. Ensi kurvattiin lauantaina moikkaamaan Amy ja Touho-lappalaista Helsinkiin Tuomarinkylään. Koirilla oli kivaa keskenää, kuin myös omistajilla jutellessa kuinkas muutenkaan, kuin koiramaisia asioita. Lisäksi otettiin pienet reenit. Nämä ihan hyvin. Touhokin oli varsin pätevä =D

Maanantaina käytiin mummia moikkaamassa ja ajettiin jälki joka oli 200m pitkä ja vanhentui puolisentuntia. Ei keppejä, mutta palloja 3 kipaletta kylläkin. Hyvin toimi! Näitä aijon viljellä jäljelle jatkossakin. Noottia sai ohjaaja sössiessä jäljen lopun aiheuttaen pikkuiselle bc'lle harmaita karvoja... Lomalla ajettiin vielä yksi jälki joka suunilleen saman 200m parilla kulmalla ja tunnin vanhentumisella. Tämä toinen jälki ajettiin jälkeen yhdeksän illalla ja kun maalla oltiin, niin en nähnyt eteeni yhtää vaan roikuin koiran perässä kirjaimellisesti. Palloja oli kolme kipaletta myös, jotka löytyivät oikein hyvin. Ilemisesti siis oltiin kaiken aikaa jäljellä. Tämä oli niin mielenkiintoinen kokemus, että ehdottomasti pitää uusia. Tässä ei voinut auttaa vahingossakaan koiraa vaan piti luottaa 100% sen nenää, Hauskaa!!

Loppu viikko oltiinkin sitten Lappeenrannan päässä mökkeilen ja kavereita moikaten. Torstai päivä vietettiin Ullan ja bc Retu&Milan vieraana maalla lampaita ihmetellen, tokoa reenaten ja navetalla töitä tehden. Oli muuten varsin mukavaa touhua se lehmien parissa puuhaaminen. Sain opetella kuinka lypsykone toimii ja miten sieltä vetimestä saa manuaalisesti maidon tulemaan. Ja sain kun sainkin lopussa maitosuihkuja tulemaan, vähänkös olin ylpee moisesta ;0) Mila ja Ruut tulivat todella hyvin juttuun. Olivat ihan kuin kaksi marjaa. Välillä oli vaikee sanoa kumpi oli kumpi, niin samikset olivat nuo kaksi pientä trikki bc-tytteliä =) Eikä pojillakaan ollut mitään sanomista toisilleen vaikkeivat olleetkaan ihan niin ihastuneita toistensa seurasta, kuin tytöt.

Lampaat olivat aika hankalan oloisia ja asiaa vaikeutti entisestään se, että olivat jo sisätiloissa josta ne piti ensin saada kuljetettua käytävää pitkin ulos. Helpommin sanottu, kuin tehty, mutta varsin mallikkaasti Mila ne lopulta sai ulos vaikka joukossa ollut pässi pisti oikein urakalla kampoihin puskien Milaa. Ruu oli alku touhusta sangen hämmentynyt, mutta silti roikkui Milan perässä kaiken aikaa. Tuntui, kuin Mila olisi sanonut, että "Katsoppas Ruut, näin tämä homma menee". Ja Ruut'han katsoi!

Pihalla tarhassa saivat koirat liikutella lampaita muutamia kertoja edes takaisin, tai lähinnä se Mila niitä liikutteli Ruu'n taas hännystellessä perässä. Varsin kiinostunut kuitenkin tytteli oli villapöksyistä ja halusi kuitenkin pienistä pässi-Mila hässäköistä huolimatta yrittää jonkin sortin paimentamista. Lopussa saatiin sitten yrittää lampaiden vientiä sisälle ihan kahdestaan Ruu'n kanssa. Epäilin syvästi mitä siitä mahtaa tulla. Lambit kun olivat nurkassa ja Ruu on aina tähän asti mennyt elikoiden eteen, jos olen niitä yrittänyt nurkista punkea liikkeelle. Nyt se kuitenkin tuli ensimmäistä kertaa mun mukana nurkkaan ja kun sain lampaat liikkeelle Ruu kurvasi kauniin kaaren kohti tallin ovea ja hups vain sinne sisään ne painoivat Milan ottaessa vastaan ja ohjatessa ne takaisin karsinaan. Ruut puolestaan paineli lampaiden perässä suoraan karsinaan, mikä olikin varsin hienoa minusta. Se ei siis jännittänyt ahtaaseen paikkaan menemistä vaan tuntui olevan varsin rento tuossa tilanteessa.

Koho kohta tässä paivässä taisi kuitenkin olla se, että lopussa kun molemmat bc't oli karsinassa yksi lampaista loikkasi pienen sählingin jälkeen puoliksi Ruu'n päälle. Tyttö meni matalaksi, käänty ympäri ja saman tien takaisin kohti lammasta ja näykkäsi kunnolla. Tuntui tuumaavan, että "et kyllä hypi mun päälle" Tuo oli eka kerta kun Ruut käytti suuta ja olen todella iloinen siitä. En tarkoita, että sen nyt pitäisi ruveta lampaita puremaan, mutta hyvähän paimenen on osata myös tarvittaessa käyttä hampaitakin.

Navetassa taas ei oltu ihan niin kotona. Alun vietti karjakeittiössä, kun menin Ullan mukaan tutustumaan tilan töihin, mutta Mila tuntui tuumivan taas että "Tule vain, näin tämä homma täällä menee" ja Ruu kokosi hienosti itsensä ja tuli kapeille käytäville kävelemään. Täytyy sanoa, että vaikka tuo on tuollainen pieni ja kaikkea uutta epäilevä, niin sillä on ihanan paljon toimintakykyä. Vaikka sitä pelottaisi, niin se hetken pohdittuaan kokoo loistavasti itsensä eikä anna pelon häiritä tekemistä. Hieno pieni koira, ei voi muuta sanoa! Kiitos vain kovasti Ulla, että saatiin tulla. Tullaan joku toinenkin kerta mielellää! Ja niiden vasujen paimentaminen olisi myös kivaa kokeilla miten Ruut suhtautuu niihin.

Aaa... meinasi ihan unohtua! Käytiin Kirsin luona hieronnassa ja saatiin lupa jatkaa agi-liitoja! Selkä oli todella hyvänä, eli hieronta, fyssari, BOT-loimi ja pyrälenkit ovat auttaneet, joten niillä jatketaan. Niskassa oli tuore jumi, joka saatiin heti aukeamaan. Samoin lantion alueella oli pieni lukko joka myös aukesi mitään kummempia ongelmia. Hyvä, hyvä ja eikun torstaina Hyvinkäälle halli reeneihin. Innolla odotan sitä =D

maanantai 12. lokakuuta 2009

Tokoa räntä sateessa...

...ja nappiin meni! Ei edes sää voinut pilata meidän mukavasti menneitä reenejä. Jäi jotenkin erityisen hyvä mieli. Ruu teki todella nopeesti ja tarkasti alun seuruuta lukuun ottamatta. Reeni kavereina Minna&Liz, Leena&Prima&Rita ja Kati&Lempi. Jakaannuttiin pareiksi. Paikka oli uimahallin kenttä.

  • Seuruu: Hiukka valui taas eteen, mutta taisi olla suht suora. Tästä huomautus pariin kertaan ja meno parani. Aika pitkää pätkää ja juoksua myös ihan kohtalaisesti. Ihan ok.
  • Liik.istu: Alkuun pari kertaa palkka heti istumisesta ja loppuun niin että selkeästi jatkoin matkaa. Oikein hyvä. Nyt tuntuu että alkaa tajuumaan.
  • Ohjattu: LO -> Kati Oikea puoli haettiin. Meinasi varastaa nyökkäyksestä... tosin positiivista, että suunta oli selkeesti merkille eikä kapulalle. Ei siis olla reenattu merkkiä kuin ihan joitakin kertoja ja nyt se tarjosi sitä hyvällä paikalla. Pitänee ruveta ottamaan enemmän tätä ohjelmistoon. Itse nouto oli todella nopee ja tarkka. Tästä vauhti palkka.
  • Tunnari: LO, matkaa kapuloille joku 20-25m?! Tämä ei ollut tarkoitus, mutta Kati arvioi matkan hiukka pidemmäksi. Päätin ottaa haasteen vastaan. Meni kovaa, mutta ei posauttanut päin. Nenä ei tosin ollut heti auki vaan tohotti jostain syystä kapuloiden päällä sinne ja tänne. Ei kuitenkaan sortunut maistelemaan saati ottamaan väärää. Hetken hötkyttyään päätti ruveta haistelemaan oikeasti ja johan löytyi heti oma. Palautus vauhti todella hyvä ja vielä ilman mälväilyjä. Ihanaa, että lelu palkka toimii tässä liikkeessä. Ruulla tuntuu olevan nyt asenne kohdallaan tunnarin suhteen. Näitä hötkyily haisteluja ei ole ollut kuin pari. Normaalisti on nenä auki heti ja ottaa myös saman tien oman kun kohdille osuu. Positiivista näissä hötky kerroissa on ollut se, ettei ole ruvennut tuomaan mitä sattuu, vaan tuntuu tuumaavan hetken hyörittyään sinne tänne että "ei tässä auta nyt kuin ruveta oikeasti haistelemaan niin tulee se palkkakin aikanaan" =D Tilanne nyt 87-1=86 
  • Paikkamakuu:  Alo-makuu ja aika ko. luokan mukaan. Ei haitannut märkä ja taivaalta tuleva räntä. Alas naapurin käskystä. Tästä nosto ylös ja uusi käsky. Pitää tässä olla nyt tarkempi. Kaverin lähtö kerran makuusta ei haitannut. Ok meininki.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Treeni kuulumisia

Treenailtu ollaan varsin ahkeraan. Lähinnä voittajan kimpussa oltu ja pääsääntöisesti yksin reenattu tuossa lähi kentällä.

Paikkamakuu: Muutama sade reeni tähän, joista toinen oli rae kuuro. Sade alkaa olemaan ok, mutta rakeet tuottivat epävarmuutta. Molempiin kuitenkin onnistuneet reenit. Lisäksi paikkamakuu tuulessa, jossa vaahteran lehdet pyörivät vimmatusti ympärillä sinne tänne. Ilmekkään ei värähtänyt, hyvä, hyvä!

Seuruu: Hiukka valunut eteen, lisäksi pientä poikittamista ja jopa väljäilyä... Luulen tietäväni syyt näihin. Nyt sitten ollaan taktiikkaa muutettu ja alkaa kivasti vastaamaan uuteen palkitsemis tapaan. Lisäksi toppa vaatetus tuo jostain syystä tuota koiraa eteenpäin. Sama juttu viime talvena... Vaatetusta en kuitenkaan aijo vähentää edes hyvän seuraamisen saamiseksi =)

Liik.istu: Rauhallisessa mielentilassa ihan ok. Lisäksi otettu seiso, istu ja maahan, niin että koira vapaana ja mä vain käyskentelen ja pyydän sitä kulloinkin eri asentoon josta naksu ja vapautus. Tuntuu tomivan.

Luoksetulo: Suoria enimmäkseen. Stoppeja kiertojen yhteydessä. Enää ei tunnu sotkevat seisomista ja maahanmenoa tässä reenissä.

Metsku: Enää ei törmäile kapulaan, vaan otta varsin vilakkaan sen maasta. Palautus ok.


Ruutu: Tässä huimaa edistymistä. Hahmottaa kivasti eri paikoissa ja merkeillä. Tarjoo myös varsin aktiivisesti oikeaa paikkaa ruudussa, jos erehdyn juttelemaan pidempää reeni kentällä jonkun kanssa. Käyn vielä palkkaamassa tästä. Enää en heitä palkkaa ruudun yli vaan menen ruutuun sisälle ja leikitään siellä lelulla samalla hokien "ruutu" ja kun lopetan, niin tässä kohtaan en anna lähteä lelun kanssa rallaamaan. Ajatuksena se että menemällä ruudun keskelle saa vain kivan lelun.

Tunnari: Tämä myös mennyt huimasti eteenpäin! Nyt ollaan tehty jo liikkeenä lähes joka päivä. Tarkoitus oisi edelleen silloin tällöin ottaa oman piilotusta lenkilläkin. Omaksi iloksi aloitin tunnarilaskurin joka näyttää tältä: 89-2=87

Kauko: On sitten se ikuisuus projekti... välillä oikein hyvä ja välillä ei ihan niin hyvä. Edelleen kierto palkalla ja lisäksi niin, että palaan koiran luokse ja vapautan sen heittämällä namin taaksepäin. Työt jatkukoon.

Hyppynouto: Hypyt tuntuu olevan tuon vahvuus ja niihin on kaikista vähiten tarvinnut kiinnittää huomiota/reeniä. Toisaalta tämä on hyvä, kun ei omista kunnollista hyppyä. Hypää aina mennen tullen ellen nyt sitten heitä överi sivuun. Näitä övereitä olisi kiva päästä harjoittelemaan lisää. Kapulaan tarttuminen hypyn tuolla puollen on ihan ok. Samoin sivulle tulo.

Että näin meillä ja reenit jatkukoon. Tuon kanssa on sitten niin mahdottoman mukavaa puuhata =)