Katrin ja Mervin innoittamana kokeilin sitten tänää ensimmäistä kertaa tunnari kapuloiden haistattamista, niin että omaa ei ollut joukossa. Ensi alkuun otettiin yksi tunnari liikkeenä. Tämä ihan ok. Tosin nosti yhtä ja klähmi toista, mutta kun oma kohdalle sattui otti sen ripeästi suuhun. Palautus oikein hyvä.
Sitten se kokeilu joka jännitti ihan mahdottomasti. Tein sen kuitenkin senkin uhalla, että koira tekee virheen ja tuo sieltä vain jonkun. Haluan päästä eroon tuosta virheiden tekemisen pelosta. Tosin myönnettäköön, että jos tämä kokeilu ei olisi onnistunut, niin saattaapi olla, että olisi jäänyt mainitsematta ;0)
Laitoin siis haistelemaan samoja kapuloita, mistä oli juuri aikaisemmin hakenut oman. Kaikki samat virittelyt alkuun ja sitten vain koira matkaan. Hyvin jaksoi haistella. Kävi kapulat (joita joku 10 kipaletta) edes takaisin läpi ja välillä yritti ilmastakin poimia hajua, omasta. Aina uudestaan ja uudestaan painui nenä maahan ja todella rauhallisesti jaksoi haistella. Annoin toisen työskennellä jonkun parikymmentä sekunttia ja juuri kun kuono oli maassa hihkaisin iloisesti pois lelulla leikkimään. Ei siis ruvennut pomimaan väärää, eikä ollut muutenkaan paineistuneen oloinen. Ei itse asiassa edes klähminyt muita saati sitten olisi nostellut niitä.
Loppuun otin vielä tunnarin liikkeenä. Nyt meni kapuloille aavistuksen rauhallisempana, kuin edellisillä kerroilla. Ei klähminyt kertaakaan muita ja nappasi heti oman, kun kohdalle sattui. Palautus myös ihan ok. Näitä täytyy ruveta tekemään lisää, että pääsee palkkaamaan vain siitä haistelusta.
Tunnarilaskuri tämän päivän jälkeen: 79-2=77
perjantai 30. lokakuuta 2009
Agilityä
Eilen oltiin Hyvinkäällä omissa KAT-treeneissä. Saatiin siis Kirsiltä lupa taas liidellä. Teemana oli putket ja lähetykset niihin eri kulmista. Hauskaa oli molemmilla. Tosin pimeeseen kulmaan lähetys varsinkin hypyltä tuotti vaikeuksia ja Ruu rupesikin kiertämään pytkea ympäri ja palkkaantui näin moisesta joka kerta. Vihellettiin peli poikki ja minut passitettiin koirineen "nurkkaan" reenaamaan rauhassa ko. kuviota, joka lähti sujumaan ihan hyvin ja koirakin alkoi reagoimaan mun vetoon siinä määrin, että jätti putkeen menon väliin, kun en osannut oikeassa kohdassa vetää...
Lisäksi otettiin itsekseen kepit paristi ja A'ta. Kepit sujui hyvin alku sählingin jälkeen (ei siis malttanut pujotella huolellisesti vaan roiski sinne tänne) Tähän esteeseen olen kuitenkin hurjan tyytyväinen, mutta sitten ne kontaktit...
Alku opetus meillä on ollut todella onnistunutta ja eteenpäin menevää, mutta nyt ollaan jotenkin patti tilanteessa monestakin syystä johtuen. Itsellä on liian isot odotukset liian aikaisin ja perfektionismi meinaa ottaa vallan. Ruu vaistoo tämän vaikken sitä sille mitenkään näytä. Se on jotenkin epävarma, mutta toisaalta liian korkeassa vireessä, että oppiminen olisi sujuvaa. Äh... en osaa selittää, mutta yön yli pohduttuani asiaa olen tullut siihen lopputulokseen, että siirryn nami+naksu palkkaukseen toistaiseksi, ettei toisella olisi liian isot odotukset ko. esteillä . Lisäksi palataan 2on2off menetelmään ja luovutaan targetista. Tämä siksi, että tuo target pitäisi kaiketi opettaa noille kontaktelle takaperin ketjuttamalla, että sujuisi paremmin. Lisäksi luovun vauhti ajattelusta ja keskitytään vain tarkkuuteen. Lisäksi pyrin luopumaan siitä ajattelusta, että olisi aivan katastrooffi että se jonkun kerran loikkaa innoissaan liian aikaisin pois esteeltä. Tämä virheiden teko pelko aiheuttaa sen, että en voi olla rennolla mielellä, en luota koiraan ja olen painostava varsinkin siellä alas tulo osuudella.... Kurjaa. Omistajalle siis asenne muokkausta tiedossa.
Lelu palautetaan kontakteille mukaan vasta kun liike rata on hiljaisessa vaihdissa hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että haluan että koira menee suht tasaisella vaihdilla loppuun asti ja tekee 2on2off pysähdyksen empimättä ja jää suoraan seisomaan menosuuntaan eikä käänny alas tulon lopulla katsomaan mua kysyvästi. "Pinta" käskyn annan vasta aivan lopussa, muuten kehun rauhoittavasti ja pyrin hiukka jäämään taakse, ennemmin kuin pyrkisin koiran eteen painostamaan sitä ottamaan kontaktin.
Tulihan taas sepostusta, mutta luulen, että nyt mulle alkaa hahmottumaan palkkaus ym. kuviot miten lähteä viemään tätä asiaa eteenpäin. Mutta sen vain sanon, että meillä on vielä varsin pitkä matka siihen että tuon kanssa pääsee kisaamaan kontakti radoille.
Lisäksi otettiin itsekseen kepit paristi ja A'ta. Kepit sujui hyvin alku sählingin jälkeen (ei siis malttanut pujotella huolellisesti vaan roiski sinne tänne) Tähän esteeseen olen kuitenkin hurjan tyytyväinen, mutta sitten ne kontaktit...
Alku opetus meillä on ollut todella onnistunutta ja eteenpäin menevää, mutta nyt ollaan jotenkin patti tilanteessa monestakin syystä johtuen. Itsellä on liian isot odotukset liian aikaisin ja perfektionismi meinaa ottaa vallan. Ruu vaistoo tämän vaikken sitä sille mitenkään näytä. Se on jotenkin epävarma, mutta toisaalta liian korkeassa vireessä, että oppiminen olisi sujuvaa. Äh... en osaa selittää, mutta yön yli pohduttuani asiaa olen tullut siihen lopputulokseen, että siirryn nami+naksu palkkaukseen toistaiseksi, ettei toisella olisi liian isot odotukset ko. esteillä . Lisäksi palataan 2on2off menetelmään ja luovutaan targetista. Tämä siksi, että tuo target pitäisi kaiketi opettaa noille kontaktelle takaperin ketjuttamalla, että sujuisi paremmin. Lisäksi luovun vauhti ajattelusta ja keskitytään vain tarkkuuteen. Lisäksi pyrin luopumaan siitä ajattelusta, että olisi aivan katastrooffi että se jonkun kerran loikkaa innoissaan liian aikaisin pois esteeltä. Tämä virheiden teko pelko aiheuttaa sen, että en voi olla rennolla mielellä, en luota koiraan ja olen painostava varsinkin siellä alas tulo osuudella.... Kurjaa. Omistajalle siis asenne muokkausta tiedossa.
Lelu palautetaan kontakteille mukaan vasta kun liike rata on hiljaisessa vaihdissa hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että haluan että koira menee suht tasaisella vaihdilla loppuun asti ja tekee 2on2off pysähdyksen empimättä ja jää suoraan seisomaan menosuuntaan eikä käänny alas tulon lopulla katsomaan mua kysyvästi. "Pinta" käskyn annan vasta aivan lopussa, muuten kehun rauhoittavasti ja pyrin hiukka jäämään taakse, ennemmin kuin pyrkisin koiran eteen painostamaan sitä ottamaan kontaktin.
Tulihan taas sepostusta, mutta luulen, että nyt mulle alkaa hahmottumaan palkkaus ym. kuviot miten lähteä viemään tätä asiaa eteenpäin. Mutta sen vain sanon, että meillä on vielä varsin pitkä matka siihen että tuon kanssa pääsee kisaamaan kontakti radoille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)