Jälki joku 300m yksi kulma, 6 keppiä ja hiukka mutkittelua. Vanhensin hiukka vajaa tunnin. Tein lenkin odotellessa. Jäljen poljin pellolle jossa kohtalaisen pitkä heinä. Lenkin lopuksi Ruu päätti pyöriä jonkun ihmisen ripulissa sotkien koko toisen puolen kaulasta ja lavasta siihen ihteensä ja Hessu taas söi sitä "herkkua" minkä ehti. Haju oli aivan kamala. Haistoin sen liinan toiseen päähän vaikka mulla onkin 10m liina. Ei kuitenkaan häirinnyt Ruu'n jäljestämistä vaikka aivan saletisti tuoksui senkin nokkaan.
Alku oli tällä kertaa todella hyvä. En tietenkään ota mitään jana juttuja, mutta haluan, että tuo oppii lähtemään hallitusti jäljelle. Tänään se onnistui loistavasti. Käskin "maate" ja siitä "etsi" ja näytin kädellä. Lähti heti nenä auki. Eteni todella suoraan jälkeä pitkin. Nosti heti ekan kepin ja palautti hyvin. Tässä kohtaa hukkasin itse kepin, mutta väliäkö sillä. Ehdittiin kuitenkin hetki leikkiä sen kanssa.
Alkuun olin tehnyt myös mutkittelua jossa tuli pari hukkaa. Löysi kuitenkin hyvin omatoimisesti uudestaan jäljen. Kulma meni tänään ihan kohtalaisen hyvin. Hiukka ajoi yli, mutta löysi nopeasti uudestaan jäljen. Lopussa oleva loiva mutka ensin oikeaan ja sitten vasempaan ei tuottanut enää mitään ongelmaa. Samoin loput 5 keppiä nousivat todella hyvin. Leikittiin jokaisella, ennen kuin jatkettiin matkaa. Hiukka oli ilmassa, että olisi halunnut jatkaa jäljestämistä palautettuaan kepin. Täytyy palkata jatkossa lelulla. Tällä kertaa en sitä tehnyt, koska neiti ei ollut siinä kunnossa, että olisin sitä halunnut metriä lähemmäksi ;0)
Lopussa ollut lelu olikin sitten varsi mieluinen ja sillä leikittiin sitten juosten pitkin peltoa, kun ei ollut Hessu siinä välittömässä läheisyydessä, että olisi voinut leikittää ipanaa. Nyt tuntuu siltä, että tuo on oikeasti hokannut jäljestämisen. Meno oli tänään erityisen hienoa ja tarkkaa. Tein myös joka kerta, niin että kun oli ensin leikitty kepillä laitoin Ruu'n maahan ja siitä annoin uuden käskyn jatkaa. Joka kerta oli mallikkaat jäljelle lähdöt. Nenä tuntui hyvin olevan auki ja sai yhtä kertaa lukuun ottamatta heti kiinni siitä missä jälki menee. Lisäksi täytyy myöntää, että ihan ihmetyttää miten tarkasti se poimii noi kepit vaikka en olekkaan varsinaisesti niitä sille opettanut. Olen kuitenkin joka kerta muistannut palkita sen ruhtinaallisella leikillä, kun on poiminut suuhun ja palauttanut mulle.
Tänään olin myös täysin passiivinen sen suhteen jos hukkasi jäljen. Jäin vain seisomaan paikoilleni, etten kuitenkaan tallo edessä olevaa jälkeä ja lähden uudestaan matkaan, kun löytää. Tämä tuntuu toimivan hyvin. Musta on tullut ihan jälki hullu. En olis ikinä uskonut moista itsestäni =D
keskiviikko 10. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)