keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Mantan synttärit ja 10. jälki

Tänään suunnattiin koirien kanssa viettämään Mantan 9-vee synttäreitä... juu perinne jo <3 Manta tarjoili maksalaatikko kakkua kavereilleen =D Ennen varsinaisia pirskeitä kävimme lenkillä koirien kanssa ja päätettiin talloa jälki Ruu'lle ja Mistylle. Taina olikin löytänyt varsin mukavan ja ison pellon jälkeä varten.

Ruulle tallasin n. 500m pitkän jäljen. Siinä oli muistaakseni 4 kulmaa ja se mutkitteli myös. Jäljellä oli lisäksi neljä keppiä ja vanhensin sitä hiukka yli tunnin. Välissä tehtiin Mistylle jälki ja lenkkeiltiin sen vanhentumista odotellessa. Misty pääsi ensin hommiin. Varsin mallikkaasti se selvittikin oman jälkensä vaikka onkin enimmäkseen mennyt verijälkiä jossa onkin varsin haka.

Sitten Ruu'n vuoro. Alku sujui edellisten kertojen mukaisesti. Lähti innoissaan, mutta tarkasti jäljelle. N. 50m kohdalla oli eka keppi, joka nousi hyvin. Leikittiin sillä hetki ja sitten taas itse hukkasin sen. Ruu'lla kova hinku jäljelle, joten ei enää malttanut etsiä sitä, joten jätettiin se pellolle. Matka jatkui ja aikas hyvin selvitti ekan kulman. Sitten tapahtui jotain todella kummallista. Jäljen päällä oli pieni kuoppa/kolo, jota haisteli hirmu tarkkaan. Lähti jäljelle, mutta oli aika epävarman oloinen. Luimisteli, meni hitaasti ja lopulta nosteli karvojaan hukaten jäljen. Löysi uudestaan jäljen, mutta otti toistamisen takajäljen. Katsoi kyllä jäljen etenemis suuntaan, mutta pyörsi aina takaisin takajäljelle (en antanut mennä pidättäen liinasta toisen matkan).

Tässä kohtaa on mainittava, että jos Ruu hukkaa hetkellisesti jäljen ja joutuu sitä tovin etsimään, ei koskaan ole yrittänyt lähteä jälkeä takaisin päin. Lisäksi tuntui, että tyttöä epäilytti pieni pusikko jonka suojiin jälki eteni. Annoin sen empiä rauhassa. Lopulta rohkaisi mielensä ja suuntasi kohti pensaikkoa. Tässä kohtaa kehuin vuolaasti ja Ruu lisäsikin vauhtia. Keskittyminen ei ollut kuitenkaan parasta mahdollista ja hukkasi vielä kaksi kertaa jäljen. Viimeisellä kerralla haravoitiinkin oikein urakalla peltoa. Palasi takaisin kohtaan jossa hukka tuli ja nosti siitä itsenäisesti uudelleen jäljen oikeaan suuntaa.

Nyt tuntui rauhoittuneen ja loppu sujuikin varsin mallikkaasti. Kulmat oli ihan ok ja loput kepit nousi hyvin. Leikittiinkin niillä pitkään ja hartaasti tuon epävarmuuskohtauksen jälkeen. Neljästä kepistä nousi siis kolme yhden jäädessä sinne missä episodi alkoi.

Mietin, että minkähän tuo mahtoi haistaa!? Se muuttui niin epävarmaksi, hiippaili matalana ja karvat olivat lopulta koko selän matkalta pystyssä. Lisäksi säikähti aika voimakkaasti oksan räsähdystä, jonka itse luultavasti aiheutin. Mikä lie pikku olio sai toisen pois tolaltaan, mutta parasta oli se etten auttanut. Annoin toisen rauhassa puntaroida tilannetta ja hakea aina uudestaan ja uudestaan jäljen. Ruu rohkaisikin itsenäisesti mielensä ja pystyi hyvin nollaamaan tilanteen. Loppu parisataa metriä menikin taas varsin mallikkaasti.

Kaarinan sanoja lainatakseni: "Taisimme taas oppia jotain uutta" =D Kiitos Taina mukavasta päivästä. Otetaan juhannuksena uudestaan!

Vähän kaikenlaista

Ollaan puuhattu hiukka kaikenlaista, mutta en ole jaksanut päivitellä tekemisiämme. Maanantaina otettiin jälki lenkin yhteydessä metsään. Aika lailla seka mettää. Jäljen pituus n. 300m kulmia joku 6 ja vanhentui kolme varttia. Ei keppejä. Vain jäljen alku ja loppu oli merkattu.

Nyt jäljelle lähdöt alkavat sujuu. Ei pyöri enää, ei! Makuu asennosta lähettäminen tuntuu rauhoittavan tuota. Lähti siis hyvin jäljelle. Alkuun luulin, että hukkasi heti kättelyssä, mutta päätin olla puuttumatta asiaan ja niin vain se oli jäljellä. Kulmista kome meni hiukka pitkäksi, mutta hyvin löysi itse uuden suunnan. Kome kulmista olivat todella hyviä ja tarkkoja. Aivan viiva suoraa meni. Tuntuu, että tuo on luonnon lahjakkuus tuossa lajissa, koska itse en ainakaan myönnä omaavanai taitoa kouluttaa jälkeä. Toki olen tässä matkalla oppinut itsekkin, mutta iso osa menee kyllä koiran piikkiin. Hitsi pitäisiköhän siitä tehdä oikeasti jälki sessu ja mennä ihan kisoihinkin?!

Lisäksi jäljellä oli yksi pieni polku, jonka ylitys sujui oikein hyvin. Jäljestys vauhti oli mielestäni hyvää. Meni kyllä reippaasti, mutta oli ihan suht helppo pysyä perässä. Lisäksi tuntuu, että nokka pysyy varsin tunnollisesti maankamaralla. Mulla on muuten kaikkeen etsimisieen sama käsky "etsi" Aluksi pohdin, että onkohan siitä haittaa. Nyt kuiten olen huomannut, että kyllä tuo tilanteesta huomaa mitä milloinkin etsitään (nami, esine, jälki ->PK/MEJÄ, tunnari) Ei siis sekoita sitä millään tavalla. Päin vastoin tuntuu, että se on parantanut sen nenän käyttöä, kun sama käsky viittaa aina siihen, että pitää olla tarkkana ja mennä nenä auki.

Lisäksi tokoiltiin Tainan kanssa sunnuntaina. Ruu otti seuraamista, jossa painoi hiukka, mutta muuten ok. Ruutua pari kertaa pitkältä matkalta jossa target valmiina. Ei nähnyt kun vein. Eka oli hyvä ja suora. Toka bansku meiningillä, josta kutsuin kesken pois. Kolmas ok. Noutojen nostoja mitkä oikein hyviä. Lisäksi Tainan käskyttäeassä noudon alun -> palkka paikallaan istumisesta. Hyvin pysyi tällä kertaa. Kaukoja muutamat kipaleet. Törppö takana jota ei huomannut. Taisin ottaa alkuun muutaman istumaan nousun josta suora palkka. Ja sitten loppuun yhden AVO ja yhden VOI/EVL sarjan. Matka 5-7m ihan ok. Loppuun tunnaria mäntyhakkeen seasta. Hyvin haki oman. Tosin mun tunnari versiot tuppaa ihan pienestäkin jäytämisestä napsua poikki, ei hyvä, ei. Lisäksi kun jouduin ottamaan kesken harjoituksen uuden kapulan jo muiden ihmisten hajustamista kapuloista tuotti suuria vaikeuksia. Haisteli kyllä hyvin jokaista, eikä maistellut. Meni useamman kerran oman ohi haistellen sitä, mutta ei reagoinut siihen mitenkään. Taisi olla liian vaikea. Kutusin pois, ettei sitten rupea tarjoamaan mitä sattuu. Helpotin hommaa, jonka jälkeen sujui taas.

Hyvin kuitenkin keskittyi. Haisteli selkeästi ja rauhallisesti, eikä tuntunut "hermostuvan" siitä, ettei löydä omaa. Oikein hyvä! Paljon siis mennyt tässä liikkeessä etiä päin =) Nyt otan kuurina viikon ajan 3 kertaa päivässä yhden tunnarin piilotuksen/kerta heinikkoon ym. Ideana, että joka kerta uusi kapula johon ei olla koskettu aikaisemmin. Sitten rupean kokeilemaan vieraiden kanssa tuota. Hiukka joutuu etsimään pidempää, kun ei niin vahvaa hajua olekkaan kapulassa, mutta hyvin tuntuu keskittyvän kuitenkin. Ainoo mikä hiukka (ja vähän enemmänkin) harmittaa on se, että kun on nami palkka rupee aika voimakkaasti mälväämään palikkaa. Tästä ei kuitenkaan voi nyt välittää, kun ottaa etsimistä. Pitää ruveta ottamaan pienellä palikalla erikseen palautuksia lelupalkalla, että säilyy balanssi. Ja sitten joskun kun liike varma taidan vaihtaan lelupalkkaan. Niin ja lisäksi pitää matka lyhyenä etsittävään, ettei ehdi juurikaan pureskelemaan. No kyllä tää tästä. pää asia, että tunnari tuntuu pelittävän =D