Nyt se sitten tapahtui. Ruu rupesi uimaan. Saan kuitenkin jokakerta edelleen maanitella toista joka kerta hakemaan lelun vedestä. Ja kun sen saa juoksee aika kauas rannasta sen oloisena, että "Et varmaa enää heitä uudestaan"
No kyllä se tästä. Täytyy toivoa, että tulisi lämpimät ilmat, että voitaisiin jatkaa uima reenejä =D Loppuun todistusaineistoa Ruu'sta joka ei kyllä mikään maailman paras uimari ole. Videopätkällä oleva tekniikka on säilynyt vaikka uima kertoja onkin alla jo muutama. Ehkäpä olisi liivien hanginnan aika...
perjantai 5. kesäkuuta 2009
Jälki
Elen lenkin yhteydessä tein pellolle jäljen. Jälki oli n. 200m pitkä (tupla edelliseen) ja kaksi kulmaa. Kulmat tamppasin hyvin. Jälki vanheni 25 min. Tein jäljen askeltaen aivan peräkkäisin askelein. Vettä tuli jonkin verran ja lisäksi tuuli puuskittain. Pelto oli pehmeä sateesta ja kasvoi orastavaa viljaa...
Ruu muisti, kun tultiin oikeaan kohtaa peltoa, että tästähän se jostain lähti. Laitoin koiran liinaan ja aloitettiin jäljen haku. Nenä menee heti maahan, mutta pääsi pyörimään jäljen alussa, kun ei oikein paikallistanut mihin pitäisi suunnata. Otin koiran vierelle ja näytin kädellä suuntaa. Hyvin lähti. Nyt täytyy vain ruveta oikeasti lähettämään sitä jäljelle, että saadaan jonkilnlainen järjestys myös alkuun.
Hyvin siis lähti jäljelle, kun selvittiin alun sählingistä. Hiukka jossain vaiheessa jäljesti hieman jäljen vieressä. Haki uudsetaan jäljelle ja ajautui taas jäljen viereen jäljestämään, josta taas itse korjasi jäljen päälle. Joka kerta ajautui samalle puolelle jälkeä (viistosti oikealle eteen), joten luulen tuulen ja sateen vaikuttavan hajun kulkuun. Nenä oli kuitenkin maassa koko ajan eikä se ollut sen oloinen, että olisi hukannut jälkeä.
Ensimmäinen kulma ajeltiin railakkaasti yli. Alkoi välittömästi pyörimään, että mihinkäs se jälki nyt hävisikään. Hetken itsenäisesti etsittyään löysin jäljen ja jatkoi matkaa. Jälki kääntyi oikealle, jossa ei ollut mitään ongelmaa jäljen sivuun ajautumisen suhteen, mutta itse sen sijaan kulman jälkeen onnistuin kompuroimaan pariin kertaan liinan päälle ja Ruu raukan meno stoppasi joka kerta äkisti. Katsoi hiukka kummissaan, että mitä sä oikein säädät siellä.
Toisessa kulmassa olikin sitten huomattavasti tarkempi. Meni vain alle metrin liian pitkäksi, josta kääntyi oikeaan suuntaan, mutta jostain syystä lähti vielä kertaalleen tarkastamaan muualta jäljen tilannetta. Palasi oikeaan kohtaan ja jatkettiin taas oikealle, jossa jäljestys oli taas hyvää, rauhallista ja tasaista. Lopussa oli taas vinkkis, jolla leikittiin oikein kunnolla.
Ruu on riemuissaan, kun löytää pehmon lopusta ja Hessu lähtee sitä ajamaan takaa. Tämä on sille paras palkka -> rallata lelu suussa ja kiusata kaveria jahtaamaan itseään. Mitähän sitten, kun vanhuksesta aika jättää. Pitääkö mun sitten juosta pitkin peltoja tytön perässä, että neiti saa oikean palkan ;0)
Keppejä ajattelin ottaa erikseen lyhyelle suoralle jäljelle, niin että tuuli tulee takaa ja keppejä on runsaasti. Ruu saa nähdä, kun käyn viemässä ne. Ja jokaisella leikitään pitkään ja hartaasti, että saadaan se keppimotivaatio heti alkuun löytymään. Lisäksi ajattelin ottaa kulma reeniä nyt. Eli lyhyelle jäljelle kohtalaisesti kulmia.
Janaakin lienee pitäisi ruveta opettamaan jossain vaiheessa, lyhyiden jälkien muodossa. Olenkin miettinyt, kun kerta toi jälki sujuu noin hyvin, että ehkäpä me jossain vaiheessa voitaisiin ajatella kokeisiin menoa (ei tänä vuona, mutta kuka tietää ehkä ensi vuona) En kuitenkaan aijo ottaa mitään paineita tästä, kun kerta ei ole päälajimme.
Ruu muisti, kun tultiin oikeaan kohtaa peltoa, että tästähän se jostain lähti. Laitoin koiran liinaan ja aloitettiin jäljen haku. Nenä menee heti maahan, mutta pääsi pyörimään jäljen alussa, kun ei oikein paikallistanut mihin pitäisi suunnata. Otin koiran vierelle ja näytin kädellä suuntaa. Hyvin lähti. Nyt täytyy vain ruveta oikeasti lähettämään sitä jäljelle, että saadaan jonkilnlainen järjestys myös alkuun.
Hyvin siis lähti jäljelle, kun selvittiin alun sählingistä. Hiukka jossain vaiheessa jäljesti hieman jäljen vieressä. Haki uudsetaan jäljelle ja ajautui taas jäljen viereen jäljestämään, josta taas itse korjasi jäljen päälle. Joka kerta ajautui samalle puolelle jälkeä (viistosti oikealle eteen), joten luulen tuulen ja sateen vaikuttavan hajun kulkuun. Nenä oli kuitenkin maassa koko ajan eikä se ollut sen oloinen, että olisi hukannut jälkeä.
Ensimmäinen kulma ajeltiin railakkaasti yli. Alkoi välittömästi pyörimään, että mihinkäs se jälki nyt hävisikään. Hetken itsenäisesti etsittyään löysin jäljen ja jatkoi matkaa. Jälki kääntyi oikealle, jossa ei ollut mitään ongelmaa jäljen sivuun ajautumisen suhteen, mutta itse sen sijaan kulman jälkeen onnistuin kompuroimaan pariin kertaan liinan päälle ja Ruu raukan meno stoppasi joka kerta äkisti. Katsoi hiukka kummissaan, että mitä sä oikein säädät siellä.
Toisessa kulmassa olikin sitten huomattavasti tarkempi. Meni vain alle metrin liian pitkäksi, josta kääntyi oikeaan suuntaan, mutta jostain syystä lähti vielä kertaalleen tarkastamaan muualta jäljen tilannetta. Palasi oikeaan kohtaan ja jatkettiin taas oikealle, jossa jäljestys oli taas hyvää, rauhallista ja tasaista. Lopussa oli taas vinkkis, jolla leikittiin oikein kunnolla.
Ruu on riemuissaan, kun löytää pehmon lopusta ja Hessu lähtee sitä ajamaan takaa. Tämä on sille paras palkka -> rallata lelu suussa ja kiusata kaveria jahtaamaan itseään. Mitähän sitten, kun vanhuksesta aika jättää. Pitääkö mun sitten juosta pitkin peltoja tytön perässä, että neiti saa oikean palkan ;0)
Keppejä ajattelin ottaa erikseen lyhyelle suoralle jäljelle, niin että tuuli tulee takaa ja keppejä on runsaasti. Ruu saa nähdä, kun käyn viemässä ne. Ja jokaisella leikitään pitkään ja hartaasti, että saadaan se keppimotivaatio heti alkuun löytymään. Lisäksi ajattelin ottaa kulma reeniä nyt. Eli lyhyelle jäljelle kohtalaisesti kulmia.
Janaakin lienee pitäisi ruveta opettamaan jossain vaiheessa, lyhyiden jälkien muodossa. Olenkin miettinyt, kun kerta toi jälki sujuu noin hyvin, että ehkäpä me jossain vaiheessa voitaisiin ajatella kokeisiin menoa (ei tänä vuona, mutta kuka tietää ehkä ensi vuona) En kuitenkaan aijo ottaa mitään paineita tästä, kun kerta ei ole päälajimme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
