perjantai 31. heinäkuuta 2009

Agi epikset ja sade tokot

Torstaina lähdettiin Tainan kanssa Koivukylän koiraharrastajien järjestämään agi epiksiin. Ilmoittautuminen alkoi klo 17.30 ja kisa alkoi mölleillä klo 18 Päätimme lähteä Ruu'n kanssa kokeilemaan missä mennään. Rata osoittautuikin aika haastavaksi möllien radaksi jo ihan senkin takia, että välit olivat aika pitkät ja estemäärä 19 Radan pituudeksi arvioisinkin n. 150-180m mikä on kisa ratanakin ihan kohtalainen. Rata koostui kahdesta putkesta, A'sta ja puomista sekä 14 hypystä. Ihanne aika radalla oli 58 sekunttia.

Ruu'n ilmoitin medi-mölleihin, kun hypyt vielä kesken eräisiä. Luokassa oli 17 koirakkoa ja Ruu oli lähtövuorossa viides. Kun olin ilmoittanut koiran tajsuin, ettei me olla menty edes 10 esteen sarjaa. Maksimi määrän ollessa n. 6-8 Lisäksi emme ole ottaneet kuin kerran (tiistaina) niin, että kontakti estettä ennen ja jälkeen on yksi este. Odotukset eivät siis olleet kivin korkealla ja laitoinkin tavoitteeksi, että selviäisimme ensimmäisestä kymmenestä esteestä puhtaasti. Loppu saisi olla boonusta.

Rata oli aika pitkälle kaahausmallia. Lisäksi oli pari kohtaa jossa joutui tekemään valssin ja yhden kerran helpohkon välistä vedon. Nämä kohdat sujuivat oikein hyvin. Samoin irtoaminen ei tuottanut ongelmia. Tuntui että irtosi hiukka liiankin hyvin taitoihin nähden. Ihan ei päästy tavoitteisiin, koska 9. este oli muuri joka oli Ruu'lle uusi tuttavuus ja näin ollen otti pari kieltoa siinä, ennen kuin matka jatkui putkelle.

Kontaktit mentiin aikalailla tuurilla ja tuntui, että molemmilla oli hukassa oikea tapa suorittaa ko. este. Varsinkin A näytti aika hurjalta, mutta onneksi valtavasta harjan ylitysloikasta päätyi kuitenkin vielä alastulo kontaktille ja sain sen siinä vielä hidastamaan...

Radan loppu olikin sitten yhtä irtoamista. Ruu ampu A'lta täysillä kahden hypyn suoran päätyen kolmannen hypyn eteen. Tämä ei kuitenkaan ollut linjassa kahteen edelliseen ja jäikin ihmettelemään, että mennäkkö vai ei. Hyppäsi kuitenkin, mutta pudotti samalla riman ollessa liian lähellä estettä. Loppu suora oli ovelasti rakennettu. Kolme hyppyä oli linjassa, mutta viimeinen oli hiukka sivussa. Ruu irtosi taas ja vauhdin hurmassa ei huomannut mun yritystä leikata takaa kolmannen esteen kohdalla, että olisin vetänyt sen viimeiselle hypyllä. Ruu siis kaahotti viimeisen ohi ja otti näin hylätyn radalta.

Rata oli kuitenkin kaikesta huolimatta aika sujuva, eikä pyörimisiä tullut, kuin silloin missä Ruu kielsi esteen. Muuri oli ihan ymmärrettävää. Eihän se ollut ennen nähnyt moista estettä joten sitä on reenattava jatkossa ja lisää reeniä kaivataan myös noihin tilanteisiin, joissa suoran jälkeen onkin jokin este pois linjasta. Samoin kontakteihin on alettava ottamaan mukaan muitakin esteitä ja saatava rutiinia niihin.

Ruu tuntui kuitenkin taas jälleen kerran kuuliaiselta vaikka paahtoikin tuhatta ja sataa eteenpäin. Se ei antanut edes pienen putki ansan hämätä itseään vaikka onkin kovin putkihullu koira. Ruu suoritta radan ajassa 47,33 eli -10,77 alle ihanne ajan. Olin tuohon aikaan todella tyytyväinen ja uskonkin, kun saamme kunnon reeniä alle talven aikana, että ensi kesänä tästä on sukeutunut oikea agi-liitäjä =D

Tänään sitten otin kotipihalla sade tokot. Vettä tulikin aikalailla ja lopussa satoikin sitten kaatamalla. Alustana märkä nurmikko ja taustalla jyrisevä ukkonen.

  1. Nouto: Muutamakerta heitettynä. Palkka heti nostosta. Ei kummempaa ihan ok suoritus.
  2. Kauko: Muutama M-I ja loppuun I-M-I, ok.
  3. Luoksetulo: Stoppia otettiin. Kierron yhteydessä ei pysähdy niin nappiin, kuin takapalkalla. Takapalkalla kääntyy taasen hiukka vinoon. Mielummin kuitenkin tämä. Alettava ottamaan varmaan myös sitä, että palkkaakin välillä edestä, niin suoristuu.
  4. Paikkamakuu: Hyvin maihin. Etu palkka. Itse jäin aika lähelle. Tässä olin jonkun puoliminuuttia ja siirryin siitä piiloon, jossa olin n. minuutin. Makasi hyvin, mutta erittäin kärsivä ilme kasvoillaa. Oli mennyt lisäksi lonkka lepoon. Yritin sitä palatessani korjata ja Ruu tuumi, että nyt sitten voi kait nousta jo. Meni kuitenkin takaisin maahan. Oma moka, joten ei uusittu. Sai syöksyä palkkaan ja sillä sitten rallattiin jonkin aikaa.
Ihan hyvä mieli jäi näistä sade harjoituksista. Ruu on mennyt selkeästi eteenpäin paikkamakuun suhteen sateessa tehtyna. Edelleenkään ei siitä pidä, mutta makaa kuitenkin nykyisin levollisemmin, eikä yritä nousta itse ylös ennen lupaa, Hyvä homma, pikku-Ruu!