tunnarin parissa. Eli taas ollaan otettu tehostetusti ko. liikettä ja kokeiltu eri virityksiä millä niiden väärien kapuloiden klähmiminen loppuisi. Ruut'han aina ottaa heti oman kun kohdalle osuu, eikä näin jää arpomaan, että olisikohan se mahdollisesti oikea vai ei. Olen vaihtanut lelun namiin ja tämä näyttää hieman hillitsevän toisen menoa.
Tosin nyt olen huomannut, että namia ei voi sijoittaa palikoiden väliin vaan ne on laitettava yhteen kohtaan hiukka ennen kepukoita. Tämä siksi, että Ruut syö namit, haistelee ottaa oman ja sylkee sen pois tarkastaakseen vielä, että jäiköhän sinne sittenkin vielä joku herkku! Tämä on mulle aivan uutta, koska Ruut tunnetaan äärimmäisen nirsona koirana, joka valitsee reenirepustakin pallon sian korvan sijaan!!
No typsy on siis oppinut arvostamaan ruokaa enemmän, mikä sinänsä on oikein hyvä juttu. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että jos haluan käyttää nameja edelleen stoppaamassa toisen menoa, niin Ruu on saatava tajuamaan, että ne löytyvät aina samasta paikkaa ja yhdestä pienestä kasasta. En kuitenkaan usko tämän tuottavan vaikeuksia.
No mutta näille jatketaan. Eli nami kasa ennen kapuloita, nami jahtaus palkaksi ja lisäksi taas kuurina joka päivä lenkin yhteydessä oman etsimistä heinikosta ennen kuin lumet tulevat. Otetaan paljon myös kapulan palauttamisia eri matkoista lelu-palkalla, niin eiköhän siitä hyvä tule.
Tunnari laskuria en nyt juuri muista, mutta kuudenkymmenen tehdyn tunnarin raja alkaa kohta puoliin menemään rikki ja plakkarissa on jo yli viisikymmentä onnistunutta tunnaria ajan jaksolla 15.8-4.11 Joten kyllä se varmaan alkaa kohtapuoliin kisa tilanteenkin kestämään. Ollaan kuitenkin pyritty reenaamaan mahdollisimman eri paikoissa ja mahdollisimman eri ihmisen liikkuroimana. Hyvillä mielin siis eteen päin =D
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)