Kuva satoa toko-kokeista

Laittelen tähän muutaman kuvan 18.4 ja 25.4 olevista toko-kokeista. Tiia Hämäläisen kuvat (18.4) ovat täällä ja Amy Laakkosen kuvat (25.4) ovat täällä Kiitos molemmille kuvista. On aina hauska nähdä jälkikäteen miltä meno ulkopuolisen silmin näytti, vaikka tokihan ne pisteet kertoo jotakin tilanteesta ;0) Kiitos molemmille vaivan näöstä.

Toko-koe 18.4 Helsinki

Toko-koe 25.4 Helsinki

Toko ja agi-kisat

Taina tuli perjantaina luokseni Mistyn kanssa. Lauantaina oli Ruut'lla toko-koe Helsingissä ja sunnuntaina Mistyllä agi-kisat Hämeenlinnassa. Sää oli mitä mainioin auringon helottaessa täydeltä taivaalta. Ei kuitenkaan ollut liian lämmin koiria ajatellen.

Toko kokeeseen osallistui 29 koirakkoa, jotka olivat kaikki alo-koiria, kisan ollessa vain tarkoitettu alokkaille. Tuomarina oli Saija Pollari-Peltoniemi. Koe meni varsin mallikkaasti, vaikka meidän paikkamakuu ryhmä meni ihan sirkus meiningiksi. Ryhmässä oli kuusi koiraa. Rivin ensimmäinen rupesi haukkumaan, heti kun olimme jättäneet koirat. Tuomari poisti koirakon kehästä (syystä jota en tiedä) Tämän jälkeen alkoi kaksi muuta koiraa haukkumaan. Ja heti perään kaksi koiraa (toinen haukkujista) lähtivät juoksemaan rintarinnan omistajiensa luokse. Aloilleen jäi Jennin Dooris-labbis nahka joka haukkui taukoamatta ja Ruut reunimmaisena. Nahka nousi lopulta istumaan, rapsutteli itseään haukkui edelleen ja lähti lopulta paikaltaan. Omistaja komensi sen uudestaan maahan, jossa se sitten olikin loppuun saakka kuitenkin haukkuen kaikenaikaa. Mutta sitten itse kisaan...

Luoksepäästävyys: Hiukka raahasi takapuoltaan kohti tuomaria, mutta erittäin korrektia käytöstä tästä 9,5p.

Paikkamakuu: Valtaisasta härdellistä huolimatta 10p. !! Ruut on rautahermo kisoissa =D

Seuraaminen taluttimessa: Oikein nättiä ja tarkkaa menoa, samoin tuomarista, joten ansaitusti 10p.

Seuraaminen taluttimetta: Nyt ei mennyt yli yrittämiseksi. Sama meininki jatkui siispä 10p.

Maahanmeno: Ok 10p.

Luoksetulo: Hiukka valui taakse perusasennon ollessa kuitenkin suora tästä 9,5p.

Seisominen: Tuomarin mielstä annoin kädellä, jonkin merkin... hmm enkä antanut. Huomaamattomuuksissani räpelsin sormiani joten 9p.

Hyppy: Oikein hyvä 10p.

Kokonaisuusvaikutus: Kovasti taas kehuttiin Ruut'n työskentelyä ja hiukka omaakin ;0) tästä 10p.

Yhteensä: 196p. kp ja 1-tulos sekä luokkavoitto. Palkinnoksi saatiin Royal Caninin Sensible ruokaa 8,5 kg joka siis tuli tarpeeseen.

Jenni ja Dooris tulivat kolmansiksi myös 1-tuloksella (yli 180p.) Onnea heille. Dooris nimittäin oli Ruut'n lisäksi toinen koira, joka otti paikka makuusta täydet 10p. muiden neljän koiran nollatessa liikkeen riekkumalla pitkin kehää ;0)

Sunnuntaina kurvasimme sitten Tainan ja Sarin kanssa Hämeenlinnaan, jossa oli kolmosille 3 starttia. Mun oli tarkoitus kisata Mistyllä. Ruut pääsi mukaan hengailemaan. Radoista kaksi oli perusratoja ja yksi oli hyppyrata. Tuomarin nimeä en valitettavasti muista. Oli siis aivan uusi kasvo mulle.

1. rata oli mulle enemmän kuin vaikee. Ratatutustumisen jälkeen toivoinkin, ettei olisi tarvinnut herätä aamulla jälkeen viisi. Myönnän olevani täysin ruosteessa ja ajattelinkin, että hyvä on jos tästä selviää. Misty oli myös erittäin haahu. Ampui vain sinne tänne esteiden ohi eikä keskittynyt. Ajattelin kahteen otteeseen radalla, että nyt mä lopetan. Häpeen tunne oli kyllä aika moinen. Päästiin rata loppuun ja merkintä HYL

2.rata oli jo hiukka parempi. Sekä ohjaajalta, että koiralta. Puolenvälin paikkeilla mulla kilahti ja päätin, että johan on kumma, jos me ei näistä selvitä. Tämän jälkeen meno parani huomattavasti ja radalla oli jo tekemisen meininki. Hylystä huolimatta olin loppuun todella tyytyväinen.

3.rata oli jo mielestäni oikein hyvä. Nautin siitä ja sain kiinni lajista. Olin hyvin itse varma ja painoin aika draivilla menemään. Kolmannen radan kohtaloksi koitui putki, jonka Misty oli päättänyt lukita. Tämä ei haitannut, vaan painoimme loppuun asti täysillä.

Todella hyvä fiilis jäi vaikka joka radalta tulikin hylky. Itse olin aluksi jäykkä kuin rautakanki ja ihan pihalla koko touhusta ja Misty vain kaahotti menemään eikä keskittynyt lainkaan. Loppua kohti alkoi löytymään tatsi hommaan ja viimeisellä radalla häpeä oli vaihtunut vauhdin hurmaan =D

Tokoa, agia ja hierontaa

Kaikenlaista ollaan ehditty taas puuhaamaan. Maanantaina tokoiltiin rantapuistossa ihanassa keväisessä säässä kaksisteen. Otettiin pätkä seuraamista, mikä tuntui todella hyvältä. Käännöksissä tosin hiukka liioitteli, mutta ei meinaa mitään. Otin myös jääviä. Lauantain jälkeen ei ole sotkenut niitä kertaakaan. Olen myös hahmotellut mielessäni tapahtuneita ja luulen löytänee muutaman syyyhteyden. Mutta mene ja tiedä =D Otettiin myös kiertojen yhteydessä luoksetuloja jotka oli todella hyviä ja nopeita. Loppuu paikkamakuu papan kanssa. Minuutti näkösällä ja reilu puoltoista piilossa. Hyvin meni! Loppuun molempien vapautus ja Ruut sai rallata pitkin puistoa lelun kanssa Hessu perässä. Oli ihanaa katsoa miten molemmat nautti menosta. Pappa on edelleen voinut hyvin ja osallistuu yhtäpitkille lenkille Ruut'n kanssa.

Tiistaina oltiin agiliitämässä. Täytyy sanoa, että Ruut teki elämänsä reenit! Tehtiin edelleen valssi koukeroita hypyillä ja yhdellä putkella (7 esteen rata) Alkuun pudotti muutaman riman (yksi rima/per rata) mutta syykin selvisi heti. Ruut ponnisti nimittäin välittömästi "hyppy" -käskyn kuultuaan. Lopussa alkoi selkeästi itse katsomaan mistä hyppää. Ja ihan viimeinen rata oli todella hyvän tuntuinen. Ruut on vain tavattoman nopee, joten mun pitää vielä rutosti petrata omaa ohjaamistani. Lisäksi otettiin kontakteja (kaikki) Aluksi otin tarjoamisena. Ja Ruut'han tarjoo! Sen mielestä kontaktin loppu osa alkaa olemaan POP! Teimme myös niin, että itse jatkoin matkaa muutaman askeleen verran ja sehän jäi omalle paikalleen. Apparia käytän vielä pitkään. Mutta lopussa ei kuulemma tarvinnut hihnalla kuulemma enää himmailla. Hyvä Ruut!

Keskiviikkona oltiin sitten hierojalla kartoittamassa tilannetta. Kokonaisuudessaan kuulemma hyvä tilanne. Niska oli oikein hyvässä kunnossa vaikka taisteluleikkejä otetaankin paljon, eli niillä saa siis jatkaa. Ruut'llahan on aikas pitkä selkä, joten sieltä löytyi kaksi jumin alkua (pientä) Ovat kuulemma tyypillisessä kohdassa tämän rakenteisella harrastuskoiralla. Ruut antoi todella nätisti käsitellä itseään vaikka olikin välillä kiusallisia kohtia joista hierottiin. Tiia kehui kovasti Ruut'n hyvää tasapainoa ja erityistä mainintaa sai takapään hallinta. Oli kuulemma poikkeuksellisen (ikä huomioiden) hyvä tietoisuus mitä takajalat tekee ja missä ne menee. Eli hahmotti hyvin omat raajat. Kerroin tehneeni tehokkaasti erilaisia reenejä joissa joutuu oikeasti käyttämään kroppaansa (jumppa pallo ym.) Totesi vain, että ilmankos! Lihaksisto oli ok. iän huomioiden. Tosin kaipaili lisää massaa (lihasta) Tämä lienee johtuu aika yksipuoleisesta liikunnasta. Asun aivan keskustassa ja mun alueella ei ole kamalasti mitään metsää. Autottomana en pääse sinne minne haluisin. Olen pyrkinyt järjestämään niin monipuolista, kuin se vain on mahdollista... Aika tylsä juttu =( Järvenpään sisällä myös julkiset kulkee toivottoman huonosti, joten eivät nekään tarjoa ratkaisua asiaan.

Pyöräylystä sanoi, että 4-5 km kerta viikkoon on ok. Tämä matka tulee siitä, kun poljemme agility reeniin Ristinummelle. Matka on suurimmaksi osaksi hiekkatietä. Lisäksi ravi on paras askellaji pyöräilyyn. Tämä onkin helposti toteutettavissa tuon kanssa. Se tuntuu olevan sille varsin luonteva tapa liikkua. Saan polkea aika kovaa ja Ruut pysyy edelleen ravissa. Hessu taas ei osannut muuta tehdäkkään kuin laukata. Lisäksi Ruut'lla tuntuu olevan aika pitkä askel ravissa mikä sekin on kuulemma hyvä. Sanoi, että näin nuoren koiran kanssa ei vielä hirveesti kannata pyöräillä.

Saatiin uusi aika toukokuulle. Saadaan jatkaa ihan normaalia reeniä ja kisaamista, kuin mitä ollaan tähän asti tehtykkin. Olipa todella kiva käynti ja mukava kuulla mitä siellä nahkan alla oikein on ;0)

Toko ALO Helsinki

Tänään oltiin ekoissa toko-kokeissa. Täytyy myöntää, että odotukset olivat aika korkealla, eikä ihan kaikkea saavutettu... ihan puihinkaan koe ei kuitenkaan mennyt ja Ruut'n oli enemmän kuin tyytyväinen. Se työskenteli todella hyvällä vireellä alusta loppuun eikä kaipaillut palkkaa missään välissä =D

Kokeessa oli tuomarina Kaisa Poutanen. Sää oli varsin tuulinen. Katto peltejä oli uutisten mukaan lennellyt samaan aikaan Helsingin päässä, eli todella navakka tuuli. Muuten sää oli ihan kiva ja aurinkoinen. ALO-koiria oli ilmoittautunut mukaan 19 kisan koira määrän noustessa 55

• Luoksepäästävyys: 10, tuomari tarkasti myös hampaat. Ei ongelmaa. Ruut istui kuin patsas.
• Paikkamakuu: 10, oli todella rauhallinen ja loppu ajasta piti päätä maassa.
• Seuraaminen taluttimessa: 10, samaa mieltä. Itse tosin taas tein äkki pysähdykset. Ruut ei niistä kuitenkaan hämääntynyt.
• Seuraaminen taluttimetta: 9, lopussa painoi hiukka, jonka tarkka tuomari-täti huomasi.
• Maahanmeno: 10, ei huomauttamista.
• Luoksetulo: 10 ihan ok.
• Seisominen: 0 siis NOLLA!! En voi sanoin kuvata miltä tuntui, kun se painui maihin. Yhyy..
• Hyppy: 10, Jäi niille jalan sijoilleen, kun tuli alas.
• Yhteistyö: 10, Tuomari sanoi, että valmista kauraa AVO-luokkaan. Samaa mieltä =D
• Yhteispisteet: 176 pistettä ja näin ollen 1-tulos Sijoitus taisi olla 7/19

Kotimatkalla sitten ostin Ruut'lle lupaamani 75cm pitkän luun hyvin menneestä kokeesta. Ruut on hassun näköinen luun kanssa, kun ovat yhtä pitkiä. Siinä luulisi olevan sille joksikin aikaa tekemistä.

Nappi reenit

Tänään reenasin yksikseen lähi kentällä. Teemana lyhyt ja nopea tempoinen reeni, jossa palkka vasta neljännen liikkeen jälkeen. Siihen saakka mahdollisimman kisamaisesti.

Aloitettiin paikkamakuulla. Misty apu koirana. Meni hiukka mun makuun hitaasti maahan, lienee rauhoitteli mua, kun jouduin alkuun pitämään jöötä niille, kun meinasivat alkaa riekkumaan kentällä. Makuu ok. Aika 3 min. josta viimeinen minuutti piilossa. Vapautus hetken odoteltuani Ruut sivulla maassa.

Seuraaminen oli vuorossa seuraavana. Ihan hyvää sellaista. Hiukka taisi yrittää painamista, josta suullinen lempeä huomautus ja loppu menikin sitten varsin mallikkaissa merkeissä. Tosin en tiedä ovatko istumiset tulleet hiukka hitaimmiksi. Pitäisi jonkun sitä katsoa, kun en itse näe. Voi myös olla perfektionistin vinkumista, kun ei enää muusta keksi tehdä asiaa ;0)

Luoksetulon otin kolmantena. Tässä Ruut on parantanut suoritustaan todella paljon. Se tulee aikas kovaa ja ihan lopussa vasta kääntää itsensä mun sivulle. Perusasento on oikea paikkainen ja suora. Tosin taas jäin sitä istumista empimään. Joko se istuu nopeasti ja eleettömästä tai sitten se hidastelee. Luulen kuitenkin, että oikea vastaus on ensimmäinen. Olen tätä joskus ennenkin epäillyt ja aivan suotta.

Liikkeestä seisominen. Valmisteleva osa hyvä. Seuruutin hiukka pidemmän matkan kuin normaalisti. Käskyn jälkeen seisahtui napakasti niille jalan sijoilleen, tosin hiukka vinoon. Tämä ei meinaa mitään. Kunhan pysähtyy, kuin seinään. Palatessani koiran luokse vapautin lennosta heittämällä pallon sen taakse.

Loppuun sitten leikittiin palloilla ja annoin Mistyn ja Hessun osallistua hauskan pitoon. Koirat ilakoivatkin juosten kentällä hullun lailla. Mistyn ja Hessun säestäessä menoa, niin että varmasti kuuli koko lähi tienoo, että ollaan taas saavuttu paikalle=D

Agilityä

Agiliitämässä ollaan oltu nyt kahtena tiistaina. Ihan mukavaa ollut vaikkakin nyt ymmärrän minkälaisen työn joudun tekemään tuon kanssa. Esteet se oppi todella nopeaa, mutta huomaan itse olevani ihan toivottaman hidas tuon kanssa. Se menee jo nyt todella kovaa, eikä paljoon kysele jos ei tiedä minne mennään. Hessu taas jäi partismaiseen tapaan pyörimään. Ruut'sta tulee varmasti vielä hyvä. Se on nopee ja kuitenkin ohjaaja nöyrä. Lisäksi ainakin nyt näyttäisi siltä, että sen hyppy tekniikkakin olisi ihan ok. Tosin aika lailla tuppaa lähdettäessä mua tuijottamaan, mikä aiheuttaa sen, ettei huomaa seuraavaa estettä ja ponnistaa silloin mistä sattuu.

Eilen tehtiinkin vauhti ympyrää ja kahdella hypyllä valssi harjoitusta. Ympyrällä ei aluksi hahmottanut, että mikä seuraavaksi ja ajautui näin ollen ohi. Loppuun saatiin todella makee onnistuminen missä Ruut liikkui tasaisesti ja seuraten "rataa"

Valssi kuviossa mä olin auttamattomasti myöhässä. En meinannut millään ehtiä kääntymään ajoissa. Loppuun sitten sain hiukka kiinni rytmistä ja Ruut alkoi menemään laippoja nuollen. Ei ne alunkaan käännökset mitään laajoja ollut, mutta kerta niitä voi entisestään pienentää, niin opetellaan sitten pienentämään =D

Lisäksi mentiin keppejä sekä hyppy okseri yhdistelmää. Kepithän sujuu meillä jo todella hienosti peruuttaen, vaan toista se on kun yrittää kääntyä etuperin... Ruut-raukka kuvittelee osaavansa ja loikkii sinne tänne. Lopulta kuitenkin (ehkä) löytyi tekniikka jolla saisin tuon menemään oikealta puolelta, niin että kuljen etuperin. Vasemmalta puoleta ei sitten saatu hommaa toimimaan lainkaan ja päädyttiin, että mennään jatkossa oikealta puolelta oikein päin ja vasemmalta peruuttaen. Mukava kuitenkin oli huomata, että Ruut aika kivasti läheltä hakee oikeaa väliä mistä lähteä pujottelemaan.

Hyppy+okseri meni hiukka sähläykseksi alussa. Ruut hyppäsi okserin nätisti, mutta katsoi sen jälkeen mua ja unohti kokonaan vasemmalle kaartuvan hypyn. Seurauksena miten sattuu ponnistus (ei tota ainakaan yrittämisen puutteesta voi syyttää =0) suoraan riman päälle. Tokalla olin itsekkin valveutuneempi ja heti hypyn päällä sanoin "tässä" ja perään "eteen" Nyt meni hyvin. Pallo palkka tästä!

Lisäksi otettiin kontaktien ala osaa, niin että sai tarjota mulle takatassujen siirtämistä kontaktille. Sujui hyvin. Se rakastaa tuota leikkiä. Ainakin kontaktilla olemisesta olen tuolle onnistunut tekemään mieluisan, toisin kuin Hessulle, jonka kanssa molemmat ajatteli, että se on välttämätön paha radalla ja sinne pysähdytään pakosta. Nyt ajattelen, että se on kiva paikka ja sinne on päästävä kiirellä. Sama ajatus näyttää olevan Ruut'lla =D

Hypyn takana odotteluja otettiin myös. Malttoi ihan kivasti odottaa, vaikkakin on ihan kenossa koko koira. Pallo palkka heitettynä Ruut'n taakse. Toimi mukavasti. Olen nyt tehnyt pari havaintoa reeneissä Ruut'n kanssa:

• Leluja rajoitettava alkuvaiheessa ja nakkeja varattava paljon mukaan. "Radan" alkuun ja loppuun lelut.
• Odotellessa omaa vuoroa, tasaisesti häkissä oloa ja mun kanssa hengailua.
• Hiukka tiukempi ihmisten luokse menemisen suhteen (tämä siis vain kun odottelen omaa vuoroa ja juttelen ystävien kanssa)
• Odotellessa hypyn takana pysymis treeniä.
• Radalla kaikenlainen huomauttaminen kielletty.

Verijälki ja hiukka tavallistakin

Tänään olin ystävän kanssa tutustumassa verijäljen saloihin. Eilen kävimme tekemässä kaksi jälkeä toisen hänen koiralleen (basset) ja toisen yllätys yllätys Ruut'lle! Mehän emme ole koskaan haaveilleet PK jälkikokeista, joten kaikkea pitää jälki rintamalla päästä kokeilemaan. Olen aina halunnut tarjota tuolle nenätyötä, mutta kun ne makkara jäljet ei vaan kiinosta. Tein sille yksi päivä taas sellaisen jäljen ja meininki oli aivan samaa, kuin viime kesänä, eli boring!

Mutta sitten itse jälkeen. Eilen siis käytiin tekemässä jälki, jossa oli 2 kulmaa ja pituutta ehkä sellainen vähän vajaa kilometri (700-800m). Jälki oli n. 17-18 tuntia vanha. Lisäksi jälki mutkitteli aikamoisesti ja meni risukoista ja lopussa vetiseastä alueesta. Jäljen loppuun laitoin vanhan sukan joka oli sivelty vereen. Sillä leikin eilen illalla ja toi syttyi siihen todella hyvin. Ei vierastanut siis verta lainkaan =D

Täytyy sanoa, että hiukka olin skeptinen jäljen suhteen tai lähinnä sen suhteen jaksaako keskittyä noin pitkään jälkeen. Lähdimme matkaan. Löysi hyvin ensimmäisen makuun, joka siis oli lähtö. Merkkasi sen ja lähti matkaan. Eteni hyvin jälkeä pitkin 20-30 metriä ja kääntyi vilkaisemaan mua ja meni moikkaamaan ystäväni. Tämän jälkeen eteni puoleenväliin jälkeä todella hyvin nenä massa edeten aivan jäljen päällä. Ensimmäisen kulman selvitti todella hyvin ja jos eksyi jäljeltä etsi sen itsenäisesti ja nopeasti. Työskentely oli todella tarkkaa ja rauhallista.

Puolessavälissä pysähtyi pienen kuusikko "puskan" eteen ja tuli epä varmaksi. Näki kait jotain, joka alkoi jännittämään. Päästi pieniä pöhähtelyjä ja seilasi mun etu ja taka puolta. Rauhoittelin äänellä ja odotin, että ratkaisee itsenäisesti tilanteen. Pienen hetken epäiltyään rohkaisi mielensä ja omatoimisesti jatkoi jäljestämistä. Viimeinen kulma meni myös hyvin. Samoin merkkasi hyvin makuun ja jatkoi matkaa. Puoliväli "hässäkän" jälkeen loppu sujui todella hyvin. Ja kun pääsi "kaadolle" missä verinen sukka odotti oli tyttö todella riemuissaa! Sillä sitten leikittiin hetki ja heittelin sitä muutaman kerran.

Olipa todella hieno kokemus, kun näki kuinka hyvin tuo jäljesti ja ennen kaikkea, että se jaksoi keskittyä loppuun asti erinomaisesti. Nyt se todisti, ettei sen keskittymiskyvyssä jäljelläkään ole mitään vikaa. Ruut vain tarvitsee tarpeeksi mielekkään asian jota jäljestää. Jäljen lopussa oli tunne, että tuo olisi jaksanut keskittyä vieläkin pidempään jälkeen! "MEJÄ-Maistron" ;0) mukaan Ruut kuulemma jo tällä ekalla jäljellään "hakkasi" monta metsästyskoiraa... mun pieni etelä-venäjän ajokoira <3

Hessu sai myös ajaa jäljen. Se olikin alkuun ihan kiinostunut asiasta, merkkasi lähdön (makuun) ja suunnisti suht oikeaan suuntaan. Välillä meno hyvinkin tarkkaa ja toisinaan... no ei ihan niin tarkkaa =D Puolen välin tienoilla alkoi sitten Hessun keskittyminen herpaantua. Se alkoi merkkailee sinne tänne, piehtaroi välillä lumisissa kohdissa ja katseli mua, että mitäs me olimmekaan täällä tekemässä. Jouduin auttamaan sitä aika paljon. Toisinaan kuitenkin jäljesti ihan kohtalaisesti ja makuut se merkkasi hyvin. Jälki kuitenkin lienee oli liian vaativa tuon keskittymiselle ja olisi se saanut olla helpommassa maastossakin. Loppuun kuitenkin päästin enemmän ja vähemmän auttaen ja lopussa oli Hessulla mukava ylläri.. hirvensorkka, jota olisi mieluusti jäänyt mettään syömään. Hessulle kuitenkin plussaksi luettava, että se jäljesti tällä kertaa paremmin, kuin koskaan. Makkarajälkeähän se sahaa edes takaisin ja oikealta vasemmalle. Nyt se kuitenkin meni suurimmaksi osaksi jälkeä eteenpäin ja oikeasti jopa jäljesti välillä. Eikä höyrynnyt sinne tänne =D

Tätä lajia pitää saada lisää! Olen itse ihan täpinöissäni. Hiukka jo taidan haikalla MEJÄ-kokeden perään.. Ennen kaikkea olen todella tyytyväinen, että löytyi haju jota tuo on kiinostunut jäljestämään. Nenätyö, kun on niin hyvää tuollaiselle vilkkaalle koiralle. Nyt molemmat makaa raukeina Hessu sohvalla ja Ruut tassut kohti kattoa mun sängyllä tyytyväisenä huokaillen. Voi miten suloinen se onkaan!

Sitten toisenlaisiin jälki touhuihin, jota ollaan puuhattu lähinnä kokeilu mielessä. Olen siis jättänyt Ruut'lta makkarat pois, kun ei ne kerta tota voisi vähempää kiinostaa. Sen sijaan olen tallannut sille tavallisen jäljen, niin että se saa nähdä sen ja samalla näytän sille lelua. Tuulen olen katsonut, että tulee mun selkä puolelta, jotta ei saa lelusta hajua vaan joutuu oikeasti jäljestämään löytääkseen sen. Jälki on ollut n. 50-60m Lopussa siis lelu, jota on vähän piilotettu. Tällä tavalla suostuu jäljestämään ja on jopa hiukka innostunut asiasta. Joten jatkossa en enää sotke jäljelle ruokaa, kun se kerta ei tota kiinosta. Hiukka jo heräsi ajatus jopa veren käyttämisestä ihmis jäljellä, mutta ehkäpä en ihan kaikkia ajatuksiani tänne kirjoita, ne kun saattavat saada Mejä ja PK ihmisten karvat nousemaan pystyyn. ;0) Itse kuitenkin olen aina halunnut rikkoa rotu ja lajirajoja yhdistellen asioita sen mukaan miten ne sopii juuri mun koiralle.