Loma jatkuu

Vielä viikon ajan. Sitten alkaa paluu arkeen. Kaikenlaista ollaan puuhailti, mutta päivittely näin kesä aikaan on aika vähäistä. T-leirille ei sitten valitettavasti päästy vaikka olinkin jo ehtiny kaikkeen mahdolliseen ilmoittautua. Täytyy sanoa, että harmittaa aika lailla. Onneksi syksy tuo kuitenkin tullessaan ulkopuolisten koulutusta ja muuta mukavaa koirarintamalla. Laittelenkin tähän ylös tulevia tapahtumia joissa aijomme olla osallisina.

1. Toko-koe; avo-luokka Purina/Helsinki 9.8
2. KAT'n mestikset Metson-kenttä, Järvenpää 16.8
3. KAT'n leiri kouluttajana; Juha ja Anna Orenius Järvenpäässä 29.-30.8
4. Katja Tammisen toko-koulutus Lappeenrannassa 5.9
5. Jaakko Suoknuutin agi-koulutus Hyvinkäällä 1.11
6. Toko-koe jossakin välillä syys-joulukuu -> tähtäimessä TK 2 ennen vuoden vaihdetta.

Mun kultanen vanhus ja luottokoira, voi miten sua rakastan!

Agi-reenit

Tänään oltiin Tainan kanssa ottamassa agia Metson kentällä. Manta ja Misty otti isojen tyttöjen juttuja Ruu'n keskittyessä perus kuvioihin. Tällä kertaa ohjelmassa pussi, keppejä sekä puomi erikseen otettuna. Lopuksi hyppytekniikkaa. Sekä muutaman esteen ohjauskuvioita. Mulla olisi vielä sille hienolle agirata-demolle päiviä aikaa, mutta poistin sen koneelta. Jotenkin tämä paperiversio yhdistettynä digiaikaan tuntuu sujuvammalta ratkaisulta vaikkei olekkaan niin hienon näköinen...

Ensimmäisellä kierroksella Ruu reenasi keppejä ohjureilla. Siitä vain ei meinaa niillä tulla yhtään mitään. Loikkii mennen tullen yli ja unohtaa ihan täysin, että kyseessä oli pujottelu. Joten mennään sitten vanhanaikaisella, eli käsi ohjauksella. Oppihan se Hessukin sillä tekniikalla ja varsin pro olikin pujottelemaan ja hakemaan keppejä eri kulmista. Joten eiköhän Ruu'kin opi samalla tekniikalla vaikka se viekin aikaa hiukka enemmän.

Tämän jälkeen otettiin esteet 1, 2 ja 6 Palkan vein viimeisen esteen taakse ja Taina vahti ettei varasta. Ensin otin vastaan 1 ja 2 puolestavälistä niin, että ohjasin Ruu'ta oikealla puolella. Hyvin haki 2'lta 6'lle. Yritän nyt itse muistaa ohjata selkä suorana ja rauhallisesti. Sitten vaikeutin niin, että otin vastaan 2 luonta ja jatkoin matkaa ohjaten koiraa vasemmalla puolella. Alku tuntu Ruu'sta vaikeelta. Se ei ymmärtänyt miksi pitäi si juosta kohti, kun rata ei jatku minnekkään sen mielestä. Himmaili, mutta tuli kummiskin ja kääntyi hyvin 2'lle, josta sitten lähetin sen eteen käskyllä 6'lle. Hiukka katsoi matkalla mua, että heitänkö pallon, mutta irtosi kuitenkin palkalle. Tähän reeniin olin varsin tyytyväinen.

Toisessa satsissa otin edelleen keppäjä, joista olin poistanut ohjurit. Nyt meni huomattavasti paremmin. Tosin viimoset kepit pujottelee aika malttamattomana, joten pitää olla itse tarkka, ettei työnnö toista pois kepeiltä. "Väärä" puoli on edelleen vaikee ja vaatii peruutelun. Puomia otin myös joitakin toistoja. Ensin niin, että taina piti hihnasta kiinni. Ruu oli kuitenkin niin nopsa kinttuinen, että remmi "nyppäsi" sitä vahingossa, josta heti pudotti raviin. Tämän jälkeen menikin sitten aina loppupätkän ravilla. Yleensä Ruu menee laukalla loppuun. Kokeiltiin sitten, niin että jätin palkan puomin eteen maahan ja jo löytyi laukka, jopa siinä määrin, että pamautti hirmu vauhdilla lopun kontakteista piittaamatta =o Taina oli onneksi Ruu'ta nopeampi ja nappasi palkan pois. Seuraavalla kerralla Ruu sitten juoksikin loppuun laukalla ja stoppasi itse hyvin 2on2of asentoon ja vapautin sen palkalle. Tällä tekniikalla ajattelin jatkaa. Tuntui toimivan hyvin.

Sitten otettiin taas pieni pätkä ratareeniä. Tällä kertaa esteet 2-6 Palkan vein taas loppuun ja Taina vartioimaan sitä. Olin päättänyt ohjata koiraa koko ajan, niin että on mun oikealla puolella. Menin 2'n eteen vastaan ottamaan Ruu'ta ja siitä käänsin sen 3'lle Tämä sujui hyvin, mutta sitten meni karrokset hiukka pitkiksi ja Ruu juoksi 4'n ohi. Uusinta tuotti jotain saman kaltaista, kunnes sitten hoksasin käyttää kolmannella yrittämällä "tässä" komentoa. Ruu kääntyi hyvin ja haki tämän jälkeen putken ja putken jälkeen paine li suorinta tietä 6'lle. Olisin saanut koiran tekemään tuon käännöksen 3'lta 4'lle valssaamalla Ruu'n edessä, mutta en halunut tehdä niin koska se on pennelle jo tuttua kauraa. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että sain Ruu'n kaikista "ansa" kohdista. Itseasiassa koira ei hakenut kertaakaan väärille esteille =D

Loppuun otettiin pussia ja hyppytekniikkaa 3 h ypyllä. Pussissa jätin palkan Tainan vahdittavaksi taas. Aluksi yritti oikoa suoraan palkalle, mutta varsin pian huomasi, ettei tämä tuottanut tulosta. Ruu oli hauska, kun joka kerta pussista ulos tullessa hyppäsi aina eteenpäin -> ikään kuin hyppäisi ulos pussista. Hassu tyttö!

Hyppysarjassa menikin sitten aikaa, kun haettiin Ruu'lle oikeaa hyppy väliä. Tämä vihdoin löytykin. Laitoin alkuun muurin palikat, joiden yli hypättyään joutui jo heti ponnistamaan esteen yli ja tästä sitten yhdellä laukka-askeleella aina seuraavan yli. Tuntui toimivan oikein hyvin, joten tällä tekniikalla mennään jatkossakin eteenpäin. Ratareenit teen kuitenkin edelleen ilman rimoja. Hyppy väli meillä näyttää olevan n. 2,5m ja alun muurin palikoiden ja hypyn väli n. 1m

Nyt mulla on kotosalla varsin väsynyt ja kaikkensa antanut pieni bc-tytteli. Sen verran vielä reeneistä, että otettiin noutoja aina välissä Tainan käskyttäessä. Nämä menivät varsin vaihtelevalla tekniikalla ja lopulta Ruu vaistosi mun tyytymättömyyden ja kun oli mokannut toi jotenkin onnettoman näköisenä kapulan sivulle. En halua tätä. Tyriköön sitten, kunhan on iloinen ja itsevarma palauttaessaan. Kun oltiin saatu rata korjattua päätin vielä ottaa hyvän mielen noudot loppuun. Ruu kanniskeli siinä itsekseen keppiä ja sitten sain kunigas ajatuksen! Ruu siis pitää kepeistä valtavasti, en vain tiedä miksi en ole aijemmin tajunnut näitä käyttää palkkana reebeissä varsinkin noudossa. Siispä kokeilemaan. Heitin kapulan ja annoin Ruun posauttaa. Kun kapula oli tukevasti suussa ja koira kääntynyt paluu matkalle vedin kepin esiin ja heitin sen palkaksi. Tämän jälkeen ei enää possuillut vaan oli kova kiire ottaa kapula suuhun, että taas keppi lentäisi. Innostui jopa siinä määrin keppi palkasta, että räki kapulaa ennen aikaisesti mitä muuten ei enää pitkiin aikoihin ole tehnyt ja jopa muutaman kerran kävi kiertämässä kapulan koskematta siihen ja katsoen sen oloisena, että heitä jo se keppi! Keppi siis on Ruu'sta sata kertaa kivempi, joten taitaa jäädä kapulalla leikkimiset, kun on vain niin kiirus palkalle. Toivottavasti tämä olisi nyt se pysyvä ratkaisu meille tuohon noutoon.

Kuvia joukkue-sm kisasta

Carita oli ottanut kuvia suorituksestamme Kangasalalla. Laittelen muutaman tännekkin. Loput kuvat löytyvät TÄÄLTÄ Kiitos Carita kuvista! Omat otokset taas löytyy TÄÄLTÄ Aika vähäiseksi jäi mun kuva anti, mikä hiukka harmittaa. Lisäksi bongasin netistä ihmisten ottamia kuvia. Linkitän ne tänne. En siis tunne kuvien ottajia enkä liioin kuvissa olevia koirakoita, mutta muutama tuttu siellä vilahtaa. Kielapihkan kuvat, Vesan kuvat, MarjoSusannan kuvat, Hanna Sepän kuvat, Lili Scarpelinin kuvat, Ariston kuvat

Nouto, jossa perusasento ei ollutkaan niin vino kuin muistin.

Hyppy jossa aina pelkään, että kolauttaa ja nyt tiedän miksi. Se hyppää aina reunasta ja kääntyy ilmassa. Onneksi Avo-luokan jälkeen ongelma poistuu.

Maahan meno. Ruu aina harottaa etujalkojaan. Se heittäytyy aina maihin, kuin Pertti Ukkola paini mattoon =D

Luoksetulon stoppi. Annoin käskyn hiukka merkin jälkeen, joten ei se mun mielestä kovin paljon liikkunut, nyt kun katsoo kuvaa. Btw; Hauska tuo snautseri. Kumpikaan vaan ei meistä sitä huomannut, kun kehässä oltiin ;0)

Toko joukkue-SM 2009

Lauantai aamusta lähdettiin ajelemaan Sailan ja Tainan kanssa Kangasalalle kuuden jälestä runsaiden 3 tunnin yö unien jälkeen. Täytyy myöntää, että olo oli aika kamala. Lisäksi aamusta alkanut pahoinvointi antoi päivään oman mukavan lisänsä. Olimme Ruu'n kanssa SBCAK'n 1. joukkueessas. Yhden kahvi kupin ja Ed'n myötä tuntui, että sitä jotenkin alkoi pääsemään kartalle.

Oma vuoromme AVO-luokassa oli heti aamusta (olimme jo kolmannessa paikkamakuu ryhmässä) joten varsin aikaisin aamupäivästä suorituksemme oli jo ohi. Itse jännitin kisaa jostain syystä poikkeuksellisen paljon ja tämä huipentui paikkamakuuseen syystä jota en tiedä. Paikkamakuiden jälkeen olo oli sitten jo rennonpi. Tosin pahoinvointi jatkui eri asteisena pitkin päivää aina iltaan saakka, joten se lienee ei johtunut jännityksestä.

Kehä 1. tuomari; Packalen

Paikkamakuu: 10p.

Nouto: 10p. En tosin ollut tuomarin kanssa tästä samaa mieltä, mutta otetaan mitä annetaan ja jatketaan nouto sulkeisia =D

Kokonaisvaikutus: 10p.

Kehä 2. tuomari; Juhantalo-Kakkola

Seuraaminen: 9,5p. Oikein nättiä menoa, lopussa hiukka vino perusasento.

Maahanmeno: 10p.

Hyppy: 10p.

Kokonaisvaikutus: 9p.

Kehä 3. tuomari; Pollari

Luoksetulo: 8p. Tästäkään en ollut tuomarin kanssa samaa mieltä. Jos nyt en ihan kymppiä olisikaan antanut itse, niin mielestäni kasi oli myös väärä numero kuvaamaan ko. liikettä. Mutta otetaan mitä annetaan ja todettakoon, että tasan taisi mennä puntit nyt noudon kanssa ;0)

Seisominen: 9 en tiedä mistä yksi piste lähti, kun ei kommentoinut mitenkään suoritusta.

Kauko: 9,5p. Ohjaaja antoi kuulemma liian voimakkaat käsi merkit. Totta, en vain oikein luota, että se sieltä nousee ylös...

Kokonaisvaikutus: 9

Yhteensä: 188,63p. sija 3/89 ja KP

Ensimmäiseen kehään mennessä tuntui aluksi siltä, että koira oli jotenkin löysän oloinen. Mutta paikkamakuun jälkeen oli taas oma itsensä ja sen jälkeen alkoi nostelee kierroksia kehä kehän jälkeen ja viimeisessä osassa toivoin jo, että olisipa tämä jo ohi. Ruu'n kierrosten nouseminen ei näkynyt vinkumisena tai epäpuhtauksina liikkeissä. Tämä tuli lähinnä esiin liikkeiden välissä, kun en oikein voinut palkata, kun en tienyt minne laittaisin palkan odottamaan, enkä sitä uskaltanut pitää taskussa (muutamaa nakin palaa lukuunottamatta)

Ruu tuntui aika lentoon lähtevältä liikkeiden välissä joten pitääkin harkita, että alkaisi laittamaan sitä maahan ja siitä kutsuisi sivulle seuraavaan liikkeeseen. Pelkäsin, että koira lentelee kehästä pihalle rallatessaan sinne tänne. Ei mikään kiva tunne!

Muuten olin aika tyytyväinen suoritukseemme ja itkuhan siinä tirahti, kun tajusi olevansa luokkansa kolmas (luokan koiramäärän ollessa liki 90). Sitä kun on itketty hiukka toisenlaisia kyyneleitä tuon kanssa. Kaksois voittoa ei tullut Merkan -Ruu'n siskon kanssa vaikka niin leikkisästi suuniteltiikiin Katrin kanssa tekevämme. Tosin kovin kaukana sekään ei ollut, kun Mervi nappasi myös 1-tuloksen (180,83p.) sijoittuen hienosti neljänneksi! Ehkäpä ensi vuona sitten, kenties ;0)

Oma joukkueemme sijoittui 17. joka oli myös mielestäni hyvä sijoitus joukkue määrän ollessa kuitenkin reilu 70. Joukkueessamme kisasi Saila Savolainen ja bcn Tending Valkyrie (EVL), Taina Määttänen ja bcn Viirunaaman Ansa (VOI), Agneta Andersson ja bcu McSanican Always First (AVO) sekä Laura Leppänen ja bcu Cruzan (ALO)

Kiitos kaikille joukkueessa olleille, että lähditte mukaan! Oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin yhdistyksen sisällä. Kiitos myös Taina ja Saila matka seurasta ja kyydistä. Ensi vuona uudestaan, kenties!

AVO-luokan kolme parasta; 1. Nina Manner & Tending Hotspur 2. Arja Heiskanen & Tending Awesome 3. Susa & Ruut Loput kuvat eri luokkien sijoittuneista löytyy TÄÄLTÄ

SBCAK 1-joukkue vas; Laura&Kosti, Agneta&Ready, Susa&Ruu, Taina&Manta sekä Saila&Saga

Kehä reenit

Sateiset sellaiset pidettiin tänään Tainan&Mantan sekä Lauran&Kostin voimin illalla rantapuistoss. Vettä tulikin aikalailla. Laitettiin kehänauha ja muu rekvisiitta paikoilleen. Itse päätin tehdä mahdollisimman kisan omaiset reenit, niin että jaan liikkeet (AVO) kahteen osaan ja palkkaan vasta viimeisen liikkeen jälkeen kehässä.

Paikkamakuu: 2 minuuttia. Meni ihan hyvin maahan. Samoin makuu oli hyvä. Ei noussut vaikka vettä tuli aikalailla. Olin jättänyt etupalkan, joka muistutti minkä takia kärsitään =D Piiloon en mennyt. Haluun tähän nyt varmuutta. Sitä kuitenkin on tullut kivasti, kiitos sateiden.

Seuraaminen: Hiukka painoi ja kulmissa (varsinkin vasen) yliyritti. Muuten ok. Itse saisin olla armollisempi koiraa kohtaan pysähtyessäni. Ruu'lla on kuitenkin hyvä reagointi kyky, eikä se valu koskaan liian pitkäksi vaan ottaa samotein perus asennon.

Maahanmeno: Kaiken kaikkiaan ok.

Hyppy: Samoin tämä ok. Palkkasin istumisesta toisella puolella.

-TAUKO-

Luoksetulo: Otin suorana. Vauhti ok. Perusasento oli myös suora, mutta ei istunut täysin alas =0 Otin uudestaan ja tämä täysin ok. Luulen, että pallo on vaikuttanut tähän(kin)

Seisominen: ok

Kauko: Otin vain I-M-I ja palkkasin tästä kierrolla. Vaihdot olivat hyviä, eikä jumimisesta ollut tietoakaan. Se oli se pallo joka tämän sai aikaan.

-TAUKO-

Nouto: Tämän otin ihan viimeiseksi, koska käytän palloa palkkana. En halua näyttää tuolle palloa ennen kaukoja, koska se saa jumit päälle. Ensin heitettynä ja muistutus. Ok ja palkka nostosta. Toinen myös heitettynä ja liikkuroituna. Hyvin nosti, mutta banskua ilmassa palautuksessa. Lisäksi hötkysi pallon perään ja nousi saman tien, kun otin kapulan. Ei hyvä ei!

Nyt sitten vain pallot pois reeneistä, kun saavat tuollaista aikaan. Loppu palkka voi kait olla pallo ja ruudussa ja merkillä myös, kunhan eivät ole ennen kaukoja. Ja mä kun luulin, että pallot eivät vaikuta meidän elämään, kun neiti ei niistä niin kamalasti ole ollut kiinostunut, vaan kuinkas siinä kävikään =D

Kuvia

Mervin kaunis seuraaminen.

Äkkiä pallo kiinni!

Merkka paimentaa.

Vähänkös molemmilla sisaruksilla oli hauskaa!!

Ruu perässä.

Ruu matkalla ruutuun.

Ja oikea oppinen nosto... josko se tästä?!

Loput kuvat löytyvät TÄÄLTÄ

Siskosten koira-triathlon

Aamulla kymmenen aikaa tavattiin Katri ja Mervi-sisko, tarkoituksena ottaa tokoa, paimennusta ja jälki. Onneksi ei ollut mikään kamala helle ja koirat jaksoivat hyvin loppuun saakkaa, vaikka kyllä Ruu'ssa alkoi lopussa näkymään väsymyksen merkkejä. Hauskaa koirilla kuitenkin oli ja näyttivät nauttivan päivästä vähintään yhtä paljon, kuin omistajatkin =D

TOKO

Paikkamakuu: joitakin minuutteja. Ruu meni lonkalleen puolivälissä. Kävin korjaamassa sen ja makasi loppuun ihan hyvin. Puhuttiin Katrin kanssa etu palkan jättämisestä. Täytyy ruveta tekemään niin. Muuten liike ok.

Nouto: Ensin vietynä ja sitten heitettynä. Molemmissa vielä muistutus ennen nostoa. Ihan hyvät oli tänään noudot. Palkka vain nostosta.

Seuruu: Vauhdin muutokset. Hiukka taisi painaa juoksu osuudessa, mutta loppua kohden parani.

Luoksetulo: Käskytettynä. Palkka heti alkuun. Ok.

Seisominen: Ei ennakoinut valmistelevassa osassa. Stoppi oikein hyvä. Pallo taakse palkaksi.

Ruutu: Pallo valmiina. Lähti hyvin, mutta kummasteli hiukka Katria joka otti kuvia. Tokalla näki kun pallo vietiin, molemmat ihan suht ok ruutuja. Näitä saisi reenata enemmän.

-TAUKO-

Seuruu: käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Ihan ok suoritus. Nyt se takapääkin alkaa hiukka rauhoittua.

Luoksetulo: Käskytettynä. Palkka puolestavälistä. Ok, vaikka mun makuun saisi tulla kovempaa...

Kauko: Käskytettynä vaihdot -> S-I-M-I Hiukka tulee eteenpäin S-I vaihdossa. Maasta istumaan nousu oli tahmee, enkä palkannut siitä. Nousi istumaan kyllä, joten olis pitänyt vain. Kun itse kävin säätämään, ei sitten noussut istumaan ollenkaan. Plaah! No jätettiin sitten siihen. Tosin ei noussut eilenkään istumaan illalla. Kaksi vaihtoehtoa: 1. molemmilla kerroilla leikin pallolla paljon ennen kaukoja ja Ruu rupesi jumittamaan tai 2. sillä on joku paikka kipee.... olen hysteerinen tuon selän kanssa ja ajttelin, että se on taas jumissa (kun lensi sunnuntaina ojaan juostessaan pellolta luokseni) Uskon kuitenkin tuon jumittelun johtuvan pallosta. Venyttelee nimittäin tällä hetkellä todella hyvin selkäänsä.

Hyppy: Lähetys ok. Tosin aijaili hiukka toisella puolella, josta kuitenkin palkkasin. Toisella kerralla istuminen huomattavasti reippaampi. Mä inhoon AVO-hyppyä yli kaiken! Paluu ok. Nämä käskytettynä.

PAIMENNUS

Reenien jälkeen suunnattiin kohti Sipoota Riitan luokse. Jonkun aikaa jutelttiin ja kahvitelttiin, ennen kuin lähdetti kohti laidunta. Molemmat siskokset olivat innoissan, Ruu tosin varsin asiallisella tavalla, niin kuin aina. Tosin tässä kohtaa olisi kaiketi ollut, hyvä, että Ruu ei olisi ihan niin järkevä ollut. Syksyyn verrattuna pysyin kuitenkin sen perässä varsin hyvin. Ruu'lle tuntui olevan sydämen asia pitää lampaat täysin liikkumattomana. Alkuun väänneettiin urakalla ajetaanko lampaat pois kulmasta vai. Itse yritin hätyttää niitä pois ja Ruu kampesi ne nurkkaan. Toki nurkka veti niitä puoleensakin, mutta heti, kun ne sieltä liikahti keskemmälle, niin jo Ruu ohjasi takasin =D

Tokassa erässä sama meno meinasi jatkua. Ruu luki jokaista lampaan päänkin liikettä ohjaten sen vastakkaiseen suuntaan. Ei siis pelattu samaan pussiin. Riitta otti liinasta kiinni ja itse kuljin lampaiden edellä yrittäen Ruuta saamaan tekemään kahdeksikkoa. Tämä alkoikin onnistumaan aika hyvin vaikka kyllä se vaikeeta on. Sain sen kuitenkin Riitan avustuksella kääntymään pyydettäessä oikeaan ja vasempaan.

Yksin yrittäessäni en saanut niin hyvää kahdeksikkoa -> kuvioni muistutti kaiketi jonkin laista soikioo, mutta nyt sain kuitenkin Ruu'n joka kerta menemään kulmaan lampaat pos sieltä, mikä olikin ekaan kertaan verrattuna varsin positiivinen muutos.

Loppuun sitten vielä kasvattajan avustuksella muutamat kahdeksikot. Sanoi Ruu'sta että tekee hyvin töitä, mutta on todella asiallinen ja pyrkii kaikenaikaa pysäyttämään eläimiä. Olisi tärkeää, että Ruu saisi fiilistellä, vaikka olis sillä noinkin ihan älyttömän kivaa.

Pois lähdettäessämme Ruu sitten päätti näyttää, että kyllä tämä neiti osaa fiilistelläkin! Karkasi lampaiden perään metsäaitaukseen ja rallasi muutaman rundin villapöksyjen perässä. Sain sen kuitenkin varsin helposti käskyn alle. Nyt kun vain pääsisi säännöllisesti reenaamaan, niin tuosta voisi jotain tullakkin. Kivaa se kuitenkin oli!

Mervi oli varsin hyvä tässä lajissa. Se osasi hienosti flänkätä molempiin suuntiin! Oli kyllä aika hienoa katsoa. Nyt kun olisi ollut videokamera, sen verran hienoa meno oli. Lisäksi Mervi alkoi hienosti tasapainottaa eläimiä Katrille, kun Ruu oli sitä mieltä, että tässä aitauksessa ei sitten liiku yksikään elukka ;D

JÄLKI

Loppuun mentiin vielä tallomaan jäljet koirille. Minäkin pääsin ensimmäistä kertaa tallomaan toisen jäljen. Kyllä jännitti. Molempien jäljet olivat n. 300m pitkiä. Ruun jälki vanhentui tunnin. Molemmilla oli kaksi keppiä. Ruu'lle uutta oli vieraan tekemä jälki ja vieraan kepit (2kpl) Kulmia lienee 2-3 Lisäksi Ruu'lle kokeiltiin janalle lähettämistä. Matka ei tosin ollut kuin 2-3m Lähti hyvin haistelemaan ja pienen tarkastuksen jälkeen lähti jäljen suuntaisesti oikealle. Oli kyllä aika venka komemus, kun ei yhtään tiennyt mistä jälki meni. Eka keppi jäi, vaikka sen kyllä mielestäni ilmaisi, mutta jatkoi kuitenkin matkaa. Olisi varmaan pitänyt kehua... Kulmista en juurikaan osaa sanoa mitään. Jonkin verran tarkasteli, mutta miten laajalti, niin siitä en ole varma.

Päivän puuhat alkoivat verottamaan toista ja Ruu oli varsin rauhallinen jäljellä. Ainahan se on rauhallinen jäljestäjä ollut, mutta nyt se meni kyllä super rauhallisesti. Mietinkin, että näinköhän se jäljestää loppuun saakka. Lisäksi kuono oli varsin usein tällä kertaa ilmassa. Vaikka jälki ei kuulunutkaan parhaimistoomme, niin Ruu'n eduksi on luettava sitkeys, jolla se päätti mennä jäljen loppuun ja nostihan se viimeisen kepinkin, mikä kyllä oli hieno homma!

Päivän päätteeksi käytiin syömässä ja uittamassa koirat. Ruu'kin uskaltautui uimaan ilman liivejä. Tosin tuttu ranta auttoi varmasti. On se kuitenkin vielä asenteella "Iik, mä hukun tänne!" Se on kyllä hassu koira. Päivä oli varsin mukava kaikenkaikkiaan, kiitos Katri ja Mervi seurasta! Pitää tulla seuraavaksi sinne suunnalle, jos sitten vaikka pääsisi hakuilemaankin.

PS.

Kotosalla aloin ihmettelemään, kun Ruu maatessa hiukka vinkui kun sen vasen etutassu taittui. Tutkittuani sitä huomasin sen "polven" (en tiedä mikä nivel on ranteen yläpuolella) olevan arka paineltaessa tietyistä kohdista. Lisäksi se oli mielestäni hiukka turvonnut. Luulen sen tulleen siitä törmäyksestä ojaan sunnuntaina (löi etuosansa ojan reunaan) Ei kuitenkaan onnu sitä tms. Tekee iloisesti työt ja on muutenkin ihan oma ittensä. Nyt tyttö makaa sängyssä osa BOT loimesta käärittynä sen nivelen ympärille. Täytyy pitää se nyt levossa. Jalka ei kuitenkaan ole pahan näköinen ja turvotusta on aika vaikee huomata ja kun kerta ei onnu, niin eiköhän meillä elämä jatku ja päästään SM-kisaan.