Tokoa räntä sateessa...

...ja nappiin meni! Ei edes sää voinut pilata meidän mukavasti menneitä reenejä. Jäi jotenkin erityisen hyvä mieli. Ruu teki todella nopeesti ja tarkasti alun seuruuta lukuun ottamatta. Reeni kavereina Minna&Liz, Leena&Prima&Rita ja Kati&Lempi. Jakaannuttiin pareiksi. Paikka oli uimahallin kenttä.

• Seuruu: Hiukka valui taas eteen, mutta taisi olla suht suora. Tästä huomautus pariin kertaan ja meno parani. Aika pitkää pätkää ja juoksua myös ihan kohtalaisesti. Ihan ok.
• Liik.istu: Alkuun pari kertaa palkka heti istumisesta ja loppuun niin että selkeästi jatkoin matkaa. Oikein hyvä. Nyt tuntuu että alkaa tajuumaan.
• Ohjattu: LO -> Kati Oikea puoli haettiin. Meinasi varastaa nyökkäyksestä... tosin positiivista, että suunta oli selkeesti merkille eikä kapulalle. Ei siis olla reenattu merkkiä kuin ihan joitakin kertoja ja nyt se tarjosi sitä hyvällä paikalla. Pitänee ruveta ottamaan enemmän tätä ohjelmistoon. Itse nouto oli todella nopee ja tarkka. Tästä vauhti palkka.
• Tunnari: LO, matkaa kapuloille joku 20-25m?! Tämä ei ollut tarkoitus, mutta Kati arvioi matkan hiukka pidemmäksi. Päätin ottaa haasteen vastaan. Meni kovaa, mutta ei posauttanut päin. Nenä ei tosin ollut heti auki vaan tohotti jostain syystä kapuloiden päällä sinne ja tänne. Ei kuitenkaan sortunut maistelemaan saati ottamaan väärää. Hetken hötkyttyään päätti ruveta haistelemaan oikeasti ja johan löytyi heti oma. Palautus vauhti todella hyvä ja vielä ilman mälväilyjä. Ihanaa, että lelu palkka toimii tässä liikkeessä. Ruulla tuntuu olevan nyt asenne kohdallaan tunnarin suhteen. Näitä hötkyily haisteluja ei ole ollut kuin pari. Normaalisti on nenä auki heti ja ottaa myös saman tien oman kun kohdille osuu. Positiivista näissä hötky kerroissa on ollut se, ettei ole ruvennut tuomaan mitä sattuu, vaan tuntuu tuumaavan hetken hyörittyään sinne tänne että "ei tässä auta nyt kuin ruveta oikeasti haistelemaan niin tulee se palkkakin aikanaan" =D Tilanne nyt 87-1=86 
• Paikkamakuu:  Alo-makuu ja aika ko. luokan mukaan. Ei haitannut märkä ja taivaalta tuleva räntä. Alas naapurin käskystä. Tästä nosto ylös ja uusi käsky. Pitää tässä olla nyt tarkempi. Kaverin lähtö kerran makuusta ei haitannut. Ok meininki.
  

Treeni kuulumisia

Treenailtu ollaan varsin ahkeraan. Lähinnä voittajan kimpussa oltu ja pääsääntöisesti yksin reenattu tuossa lähi kentällä.

Paikkamakuu: Muutama sade reeni tähän, joista toinen oli rae kuuro. Sade alkaa olemaan ok, mutta rakeet tuottivat epävarmuutta. Molempiin kuitenkin onnistuneet reenit. Lisäksi paikkamakuu tuulessa, jossa vaahteran lehdet pyörivät vimmatusti ympärillä sinne tänne. Ilmekkään ei värähtänyt, hyvä, hyvä!

Seuruu: Hiukka valunut eteen, lisäksi pientä poikittamista ja jopa väljäilyä... Luulen tietäväni syyt näihin. Nyt sitten ollaan taktiikkaa muutettu ja alkaa kivasti vastaamaan uuteen palkitsemis tapaan. Lisäksi toppa vaatetus tuo jostain syystä tuota koiraa eteenpäin. Sama juttu viime talvena... Vaatetusta en kuitenkaan aijo vähentää edes hyvän seuraamisen saamiseksi =)

Liik.istu: Rauhallisessa mielentilassa ihan ok. Lisäksi otettu seiso, istu ja maahan, niin että koira vapaana ja mä vain käyskentelen ja pyydän sitä kulloinkin eri asentoon josta naksu ja vapautus. Tuntuu tomivan.

Luoksetulo: Suoria enimmäkseen. Stoppeja kiertojen yhteydessä. Enää ei tunnu sotkevat seisomista ja maahanmenoa tässä reenissä.

Metsku: Enää ei törmäile kapulaan, vaan otta varsin vilakkaan sen maasta. Palautus ok.


Ruutu: Tässä huimaa edistymistä. Hahmottaa kivasti eri paikoissa ja merkeillä. Tarjoo myös varsin aktiivisesti oikeaa paikkaa ruudussa, jos erehdyn juttelemaan pidempää reeni kentällä jonkun kanssa. Käyn vielä palkkaamassa tästä. Enää en heitä palkkaa ruudun yli vaan menen ruutuun sisälle ja leikitään siellä lelulla samalla hokien "ruutu" ja kun lopetan, niin tässä kohtaan en anna lähteä lelun kanssa rallaamaan. Ajatuksena se että menemällä ruudun keskelle saa vain kivan lelun.

Tunnari: Tämä myös mennyt huimasti eteenpäin! Nyt ollaan tehty jo liikkeenä lähes joka päivä. Tarkoitus oisi edelleen silloin tällöin ottaa oman piilotusta lenkilläkin. Omaksi iloksi aloitin tunnarilaskurin joka näyttää tältä: 89-2=87

Kauko: On sitten se ikuisuus projekti... välillä oikein hyvä ja välillä ei ihan niin hyvä. Edelleen kierto palkalla ja lisäksi niin, että palaan koiran luokse ja vapautan sen heittämällä namin taaksepäin. Työt jatkukoon.

Hyppynouto: Hypyt tuntuu olevan tuon vahvuus ja niihin on kaikista vähiten tarvinnut kiinnittää huomiota/reeniä. Toisaalta tämä on hyvä, kun ei omista kunnollista hyppyä. Hypää aina mennen tullen ellen nyt sitten heitä överi sivuun. Näitä övereitä olisi kiva päästä harjoittelemaan lisää. Kapulaan tarttuminen hypyn tuolla puollen on ihan ok. Samoin sivulle tulo.

Että näin meillä ja reenit jatkukoon. Tuon kanssa on sitten niin mahdottoman mukavaa puuhata =)

Ajatuksia agilitystä

Inka on luvannut ystävällisesti auttaa meitä agilityn parissa. Käytiin sunnuntaina yhdessä reenamassa ja sain mukavasti vinkkejä miten jatkaa omissa reeneissä. Laitan tähän listaa Inkan kanssa pohditusta ja joitakin omia ajatuksia.

1. Ruu'lla ihan ok hyppytekniikka. Tuntuu kunnioittavan rimoja
2. Tekniikkareeneissä hyvä olla medi hypyt, niin ei tarvii keskittyä hyppyyn, muuten alettava ajamaan maxeja sisään esim. hyppy suorat.
3. Kontakteja targetilla. Ensin oikeapuoli sujuvaksi. Oma rauhallisuus tärkeää samoin rintamasuunta. "pinta" ja "vapaa" palkan saa heittää eteenpäin.
4. Targetin treenausta mahd. paljon eri paikoissa ja tilanteissa. Lisäksi opetellaan laittamaan molemmat tassut alustalle "pinta" käskyllä.
5. Targetilta ei saa poistua ilman "vapaa" -käskyä.
6. Keppejä paljon eri kulmista lähettämällä. Lisäksi hyppy mukaan ja toisinaan palkka heti ekan kepin takse, että oikea väli vahvistuu. Oma rauhallisuus tässäkin tärkeää.
7. Lisäksi keppejä tehdään vain oikealta puolelta, kunnes tämä sujuu. Tekniikka tässä on hyvällä mallilla ja Ruu pujottelee jo ilman käsi ohjausta, mun liikkuessa mukana samaan suuntaan.
8. Muuri, pöytä, rengas ja pituus paljon yksittäistä reeniä oikeasta suoritustavasta palkiten. Taas ensin oikea puoli kuntoon ja vasta sitten paneudutaan vasempaan.
9. Erilaisia ohjauskuvioiden reenausta -> valssi, leikkaukset, välistä vedot lähetykset ja haltuun otot. Lisäksi jo nyt reenattava tiukkoja käännöksiä -> löysät pois!
10. Lisäksi opeteltava sitä mikä on oman koiran kääntövara. Miten tiukkaa käännöstä voi vaatia ja miten aikaisin voi ruveta kääntämään seuraavalle, ettei aja esteen ohi jne.

Paljon siis on tehtävää, ennen kuin Ruu on siinä pisteessä, että voidaan kisata. Hyppy kisoja voidaan ehkä jo ajatella vuoden alussa, mutta kontakti radoille mennään vasta keväällä/kesällä. Ruu kuitenkin on kehittynyt aika mukavasti, vaikka ei kovin montaa kertaa olla agilityä reenattu. Se etenee sujuvasti 10 esteen sarjoja ja hallitsee ihan mukavasti monien ohjaus kiuvioiden alkeet. Lähinnä isoin työ on siinä, että itse opin ohjaamaan sitä ja antamaan käskyt tarpeeksi ajoissa =D Ruu tuntuu kuitenkin jo nyt varsin mukavalta agi-koiran alulta, jolla järki kulkee mukana radallakin ja silti mennään lujaa!

Kuulumisia ja rukousvastaus

Taas on vierähtänyt tovi edellisestä bloggauksesta. Eikä kaiketi ole luvassa parannusta lähi tulevaisuudessakaan. Sen verran aikaan saamaton tämä mun elämä tällä hetkellä on. Mutta mennämpä tuohon rukousvastaukseen, jonka koin muutama viikko takaperin. Mulla oli kuukauden vanha uusi puhelin. Olin sitten eräänä sunnuntaina vessassa ja tietenkin puhuin samalla luuriin. Kuinka sattuikaan, että tuona aamuna mulla oli vatsa sekaisin ja vessa vetämättä. Lopun lukija saattaa arvatakkin... plumps! ja sinnehän se sukelsi. En suinkaan rynnännyt työntämään kättäni moisen ryynin sekaan, mutta hetken tuumattuani päätin sen sieltä nostaa, kun ei sitä kaiketi voinut vetää alaskaan.... YÄK!!

Yritin putsata ja kuivata puhelinta parhaani mukaan, mutta mykkähän se oli. Pari päivää operaattori oli mykkä, kunnes taas yhden kokeilun ja rukouksen jälkeen käynistyi iloisesti PIN-koodia kysellen!!

Olen aikaisemminkin kokenut ihmeen ja rukousvastauksen liittyen puhelimeen. Ensimmäinen kännykkäni vuosia sitten oli ollut mulla vain kuukauden, kun unohdin sen takkini taskuun ja näin se päätyi pesukoneeseen kera pesuaineen ja neljänkympin ohjelman. Olin asiasta harmissani, kun kertomattakin on selvää ettei uusi puhelimeni inahtanutkaan moisen käsittelyn jälkeen. Epäilin näinkö rukous auttaisi, tai lähinnä epäröin, että näinkö Jeesus viitsisi vastata näin arkipäiväiseen pyyntöön, mutta äiti totesi, että "Anna nyt Jumalalle edes mahdollisuus" Niin'pä laitoin kädet ristiin, huokaisin ylös päin ja laitoin puhelimen kasaan ja hämmästys oli suuri; Puhelin toimi kuin toimikin, ihan kun mitään ei olisikaan kaksi päivää aikaisemmin tapahtunutkaan!!

Kun onnettomuus oli sattunut olin ollut yhteydessä kännykköjä myyvään liikkeeseen josta kerrottin, että puhelimeni (Nokia 3310) ei ole edes roiskesuojattu, joten mahdollisuus siihen, että se tuosta pesukone hässäkästä olisi selvinnyt oli myyjän mielestä mahdottomuus. Akku nimittäin hapettuu, kun joutuu veteen ja sen jälkeen ilman kanssa tekemisiin hajoittaen näin myös puhelimen. SIM-kortin kohtalosta ei ollut ihan varma. Sanoi että se mahdollisesti oli saattanut selvitä, joskaan sekään ei ole ihan varmaa.

Rukouksen jälkeen, kuitenkin puhelimeni toimi moitteettomasti vielä pitkään ja mikä ihmeellisintä akku ei edes hapettunut, enkä näin ollen joutunut siihen vaihtamaan uutta. Samoin SIM oli ok!! Tähän kohtaan on mainittava, että takki ei ollut todellakaan koretex ja eikä pesuohjelma lyhyimmästä päästä ajallisesti. Työkaveri nauroikin kuullessaan näistä kahdesta ihmeestä, että mun kannattaisi hakea töihin firmaan, joka korjaa puhelimia. Kävisi varsin näppärään puhelimien korjaus, kun laittaisin vain kädet ristiin ja siirtyisin seuraavaan puhelimeen ;0) Pitääkin harkita alan vaihtoa =D

Sitten muita kuulumisia. Ollaan ahkerasti tokoiltu vaikken olekkaan jaksanut reenejä naputella tänne. Seuraamista ollaan otettu pitkinä pätkinä ja alkaa rauhoittua kivasti. Lisäksi ollaan kokeiltu seuruuta niin, että lelu on kannon nokalla (koti pihalla) Tämä aiheuttaa yllättävän paljon katseen herpaantumista ja lelun suuntaan vilkuilua =o Kävelemme kantoa ympäri, teemme askel siirtymia ja pitkiä suoria kannosta pois ja kohti. Haluan tietoisesti jättää lelun näköpiiriin ja haetaan se sitten yhdessä, kun kontakti ja paikka hyvä. Ihan kiva reeni ja saa lisää haastetta seuruuseen.

Liikkeestä istuminen edistyy myös hyvin, joskin haluan pelata varman päälle ja tehdään mahdollisimman hetsaamattomasti -> varmuus.

Tunnari oikein hyvällä mallilla. Olen nyt ruvennut tekemään, niin että otetaan tunnari kerran päivässä liikkeenä. Mulla on ulkosalla hajustamattomat kapulat yötä päivää. Sinne vien aina oman ja hyvin tuntuu nenä toimivan. Tällä hetkellä 8/11 on onnistunut, eli ihan hyvä onnistumisprosentti. Pidän tunnarilaskuria ja päivitän tänne aina välillä kuinka monta ollaan tehty ja moniko on onnistunut. Aloitettiin tunnari-tehotreenit ja tätä olisi tarkoitus jatkaa muutama kuukausi ajatuksella, varmutta rutosti lisää.

Lisäksi joka kerta virittelen koiran alkuun johon kuuluu oma kääntyminen, ennen liikkeen alkua (myös yksin) Kaverin ollessa läsnä teemme samat rutiinit, ainoana erotuksena se, ettei yhteisessä treenissä käytetä vieraita kapuloita (ruu kuumuu yleisistä reeneistä ja liikkuroinnista) vaan liikkuri vie mun kapulan ja repii heinää sen päälle. Näin saadaan tehtyä tunnari turvallisesti liikkeenomaisesti. Lisäksi heinä haisee vieraalle, mikä sekin hyvä juttu.

Ruu ei enää juurikaan pureskele varsinaisesti tunnari palikkaa, muttaa saattaa korjata sitä suussaan jopa pari kolme kertaa (pyöräyttää sitä suussa ympäri) ennen sivulle tuloa. Yleensä kuitenkin tekee tämän vain yhden kerran. Ollaan myös kovasti reenattu tunnarin palautusta, niin että jätän Ruu'n seisomaan ja kapulan sen tassujen eteen. Menen n. 10m päähän ja pyydän "hakemaan" Tässä reenissä Ruu ei pyörittele kapulaa juuri koskaan. Palkkailen välillä nostoista, välillä puolivälistä ja välillä ihan lopussa. Tuntuu toimivan.

Lisäksi ollaan otettu ihan perus settiä, jossa ei ole huomauttamista. Toimii pääsääntöisesti aikas kivasti kaikissa liikkeissä ja innolla odotankin mitä mahdollinen joulukuun Pieksämäen-koe tuo tullessaan ;0)

Treeni, treeniä

Maanantaina treenattiin Keravalla kera Sailan&Sagan, Minna&Liz ja Pia&Jack. Alustana nurmikenttä. Sää aika ihanan aurinkoinen.

Paikkaistuminen: Ok

Paikkamakuu: Ok, en jättänyt etupalkkaa.

Seuraaminen: Lyhyitä pätkiä. painoi ja yli yritti. Pia ehdotti, että pistän Ruun tekemään huomattavasti pidempää pätkää. Tuumasta toimeen ja kyllä vaan toimi. Rauhoittui sivulle hyvin.

Ohjattu: haettava vasen. Lo alkuun. Vein merkille ja lähetin. Ei oikein tajunnut. Toka ok.

Ruutu: Tämä ei oikein sujunut mun makuun niin kuin olisin sen halunnut sujuvan. Myyriä taas nähtiin... ilmeisesti ruohikko alusta oli jotenkin toisesta vaikee hahmottaa merkkejä...

Keskiviikkona treenattiin taas nurmikentällä Järvenpään rantapuistossa. Reenikaverina tällä kertaa mukava uusi tuttavuus Pihla ja hoffi neiti Vinka. Sää aurinkoinen.

Ruutu: Odotellessa otettiin ruutua. Nyt sujui oinen mallikkaasti. Otin alkuun suorapalkan. Toka stopilla ja loppu suoralla. Tämä malli näyttää toimivan parhaiten, joten jatketaan tällä. Loppuun otin myös häiriö esineitä matkalle. Alku oli hankalaa. Pyöri ja ihmetteli. Laitoin liikaa esineitä ja varsinkin toko kamat (kapula ym,) hämäsivät toista. Lyhennettiin matkaa ja lopulta lähetys ruutuun onnistui hyvin kahden esineen (reppu ja bot-loimi) häiriöstä huolimatta. Tämä oli kiva reeni. Näitä lisää!

Paikkamakuu: Ok

Seuraaminen (LO): Paljon pitkiä suoria ja muutama käännös sinne tänne. Oli ihan kivan rauhallinen. Täyskäännöksissä ei ollut ihan niin terävästi mukana kuin yleensä. Pitää taas niistä ruveta palkkaamaan. Muuten ok.

Luoksetulo (LO): suora-maahan-suora. Suorat ok. mutta, ei voi millään mennä ekalla maahan vaan haikailee pallon puoleen, joka odottaa takapalkkana. Seisomisena stoppi olisi ollut ihan suht hyvä. Otettiin sitten kiertojen yhteydessä pari kertaa, jossa maahan menot olivatkin sitten aikas mainioita =D

Kauko (LO): M-I ja I-S-M Eka istuminen hiukka vajaa. Tokassa satsissa ihan ok. nousi kuitenkin molemmissa ekalla.

Liik.istu: Pihla naksutteli, kun pylly osui maahan. Tätä täytyisi tehdä aina, kun vain on apuja käytettävissä. Ei tarvitse vilkuilla milloin annan palkan. Ihan ok meininki.

Tunnari (LO): En ole ottanut tätä taas vähään aikaan, joten ei olisi pitänyt ottaa sitä kentälle mukaan ohjelmistoon saati sitten liikkeenä... tyhmä, tyhmä! Koiralla kierrokset kaakossa =/ Ensin heinikkoon piilotus liikkuroituna. Tämä loistava! Sitten Pihla vei vieraat n. 5 metrin päähän ja minä oman. Juoksi kapuloille ja nappasi vain jonkun kohdalle osuvan suuhun katsoi silmiin ja näytti pohtivan omia tekosiaan. Olin aivan hiljaa ja räkäs palikan suusta ja lähti sitten haistelemaan muita. Nappasi oman. Palautus ok. Tähän olisi pitänyt jättää.... Toka samalla tavalla (alku) Malttui haistella, otti väärän ja lähti iloisesti palauttamaan. Otin kapulan suusta rauhallisesti ja lähetin hakemaan uudemman kerran. Haisteli, otti oman ja palkka puolessa välissä.

Nyt pitää ottaa noita tunnareita useita viikossa. Joka päivälle lenkin yhteyteen kerran oman etsimistä (alku valmistelut liikkeen omaisesti) Palkka vasta, kun on sivulla. varsinaista tunnaria tehdään joko sisällä tai omalla kotipihalla, että löytyy varmuus. Yhteis reeneissä aina pyydettävä jota kuta tekemään ko. liike käskytettynä -> liikkuri käy piilottamassa oman heinikkoon. Näin liike tulee tutuksi ja vasta myöhemmin yhdistetään kokonaiseksi liikkeeksi.

"heitä, heitä, heitä!"

Terveys tulokset...

...tulleet koiranettiin. Kiitos Amy vinkistä ja onnitteluista ;0) Eli kyynärät oli nollat ja lonkat (molemmat) oli B't Ihan hyvä tulos ja näin ollen terveen paperit tyttelille. En tiedä muistinko edellisessä postauksessa mainita, että fyssari totesi, että suoliluu oli pysynyt suorana. Samaa totesi ell. lonkkakuvauksien yhteydessä. Taidan jossain vaiheessa kuitenkin otattaa lanneranka kuvat, mutta kiirettä sillä kuvauksella ei ole. En usko että sieltä mitään kummallista löytyy.

Loppuun Maria Sorvalin ottama kuva viikon takaisista reeneistä. Laitan niitä tänne lisää myöhemmin. Kiitos vain hovi-kuvaajalleni ;0)

Fyssarilla

Tänään matkustettiin taas Hyvinkäälle koirakylpylään Riinan hoteisiin. Suoliluu oli pysynyt paikoillaan, mikä näkyikin jo lonkkakuvien yhteydessä. Sen sijaan jumeja löytyi rintarangan alueelta sekä vasemmalta puolelta niskaa/lapaa (seuraamisen tulos). Sanoi, että kannattaa opettaa Ruu seuraamaan myös oikealla puolella, niin tulee rasitusta myös sillekkin puolelle.

Ruu kiemurteli aikalailla koko hoidon ajan ja oli pariin otteeseen lähdössä käpyttelemään pois. Ruu'ta ei tuollain ole koskaan ennen venytelty/taivuteltu ja luulen sen johtuvan tottumattomuudesta. Riina sanoikin loppuun, että ei usko todellakaan siihen, että koira olisi niin jumi mitä liikehdintä antoi ymmärtää.

Seuraava käynti onkin sitten n. kahden kuukauden päästä. Kysyin hänen mielipidettä agilityn suhteen. Riina totesi, ettei Ruu'lla sellaisia jumeja ole hänen mielestään, etteikö voisi huoletta reenata. Sanoi myös (mitä olen itsekkin pohtinut) että ei tälläiset (harrastus) koirat ole koskaan täysin jumittomia ja jos sitä hetkeä odottaa, niin sitä ei vain tule koskaan. Hankkivat jumeja myös ihan omasta takaakin.

Saatiin ohjeeksi jatkaa pyörälenkkejä. Lisäksi metsässä peruuttelua ja sisällä kirjojen yli peruuttelua. Taivutteluja oikealle ja vasemmalle sekä seuraamisen opettelua vastapainoksi oikealla puolella. Lisäksi jumppa-pallon päällä taiteilua (365 asteen kulmaa ym.) n. 15-30 sekunttia x 2-3 ->viikossa .n 3 kertaa. Lisäksi portaiden kulkemista takaperin hitaasti, että joutuu käyttämään harkitusti molempia jalkojaan vuoron perään.

Mitään ei kielletty, ei edes tokoa vaikka tuo rintarangan ongelma tuleekin innokkaasta seuraamisesta. Lähinnä vain saatiin ohjeeksi tehdä vasta painoksi myös sitä oikean puolen seuruuttamista. Taidan sille puolelle kokeilla seuraamisen opettamista täysin imutus pohjalta. Ruu'llehan on seuraaminen opetettu seka tyylillä.

Ja sitten aiheen vierestä: Molemmat koirat olivat tänään apteekin edessä kiinni, kun kävin ihan pikaseen siellä. Huomasin äidin ja pojan lähtevän pois ja menin perään vakoilemaan miten Ruu reagoi tilanteeseen. Se kun on kokenut tuollaiset tilanteet ahdistavina ja reagoi helposti haukkumalla niissä. En olekkaan sitä kovin usein tästä syystä jättänyt kiinni minnekkään. Vain sattunnaiseti ollaan ihan pikku hetkiä oltu kiinni kaupan liepellä, että tottuisi.

Ruu oli noussut ylös ja oli ehkä aavistuksen varautunut, ollen kuitenkin kropaltaan vielä rentona. Ei äännellyt tai muutakaan. Tarkkaili vain tilannetta. Menin palkkaamaan ja jatkoin ostoksieni tekoa. Ruu on muutenkin tuossa lapsi-asiassa mennyt huimasti eteenpäin. Lääkkeenä tähän on ollut vain yksin kertaisesti etäisyyden lisääminen ja koiran kuuntelu. Näillä jatketaan eteenpäin =D