Keskiviikon tokoilut

Lähi kentällä reenailtiin. Seuraksemme saatii isä pari vuotiaan pojan kanssa pelaamaan palloa. Ei aiheuttanut minkään laista ongelmaa, ei lapsi eikä pallo, Hyvä pikku-Ruut! Mutta sitten itse reeniin:

Seuruu: Otettiin ensin sivulletuloja. Sen jälkeen askel siirtymiä ja paikalla täyskäännöksiä. Meni todella kivasti ja tarkasti.

Nouto: Ensin törpön takaa kiertäen pari kertaa ja nostosta heti palkka. Sitten pari kipaletta kapulan kanssa merkin kierto. Toisesta suora palkka ja toisella kerralla palautus. Ihan ok meininki.

Seisominen: Asennossa pysymistä. Hyvin pysyy. Ei liiku tassukaan. Jätin etupalkan ja kävelin taakse. Sivulle tultaessa vapautin suoraan leluun. Oikein kiva!

Kauko: Olin jättänyt valmiiksi takapalkan. Ei tiennyt. Virittely ja käsky, vaan ei mennyt maihin =o Olin kyllä aika paljon leikkinyt ja hetsannut, joten jäi kait tuijottelemaan mua... Tokalla meni maahan, mutta sitten ei voinut nousta istumaan. Kauko meillä lienee ikuisuus kysymys, kuinka se tulisi tehdä tai lähinnä palkata. Nami takana ei kiinosta juurikaan ja alkaa pomppii eteen päin. Lelu takana ei tuo mun toivomaa ryhtiä istumiseen, kun pitää kytätä. Ja kokonaan palkkaamatta jättäminen saa sen loikkimaan urakalla mua kohti. Huoah! Kokeiltiin eri variaatioita ja toistoja tuli enemmän kuin laki sallii. Tosin loppua kohden nousi jo kivasti. Luulen joka kerta löytäneeni uuden tavan onnistuneeseen palkkaamiseen kaukoissa ja huomaan seuraavalla kerralla, että ei onnistu.

Nyt sitten päädyin naksauttamaan istumaan noususta ja heittämään pallon Ruut'n taakse suoraan ja pitkälle, että varmasti ajattelee taakse päin. Lentävä palkka tuntui toimivan tällä kertaa. Länässähän tuo on mikä ei mielytä mua juurikaan, mutta kait se parempi on, kun että jättää ekan istumisen väliin.

Lisäksi kait on hyvä ottaa muutkin asennot mukaan kuvioon, ettei mene turhan tylsäksi. Ruut myös tuntuu tykkäävän nopea tempoisesta asentovaihto leikistä. Lisäksi lienee palattava hiukka taaksepäin matkassa, jos vaikka olenkin harpponut. No kyllä tää tästä. Pitää vain pitää kaukot hauskana ja nopea tempoisena ja asennoitua itsekkin siihen, että ne on kivat. Monesti kun oma asenne ratakaisee koulutuksessa, minkä fiiliksen onnistuu koiralle opettamaan ko. liikkeeseen.

Muuten reeni oli todella mukava ja intensiivinen. Ruut oli hurjan pätevä ja tarkka kaikissa liikkeissä. Sitä on kyllä mahdottoman mukava reenata kun se yrittää niin tosissaa ja haluaa aina tehdä kaiken oikein.