tunnarin parissa. Eli taas ollaan otettu tehostetusti ko. liikettä ja kokeiltu eri virityksiä millä niiden väärien kapuloiden klähmiminen loppuisi. Ruut'han aina ottaa heti oman kun kohdalle osuu, eikä näin jää arpomaan, että olisikohan se mahdollisesti oikea vai ei. Olen vaihtanut lelun namiin ja tämä näyttää hieman hillitsevän toisen menoa.
Tosin nyt olen huomannut, että namia ei voi sijoittaa palikoiden väliin vaan ne on laitettava yhteen kohtaan hiukka ennen kepukoita. Tämä siksi, että Ruut syö namit, haistelee ottaa oman ja sylkee sen pois tarkastaakseen vielä, että jäiköhän sinne sittenkin vielä joku herkku! Tämä on mulle aivan uutta, koska Ruut tunnetaan äärimmäisen nirsona koirana, joka valitsee reenirepustakin pallon sian korvan sijaan!!
No typsy on siis oppinut arvostamaan ruokaa enemmän, mikä sinänsä on oikein hyvä juttu. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että jos haluan käyttää nameja edelleen stoppaamassa toisen menoa, niin Ruu on saatava tajuamaan, että ne löytyvät aina samasta paikkaa ja yhdestä pienestä kasasta. En kuitenkaan usko tämän tuottavan vaikeuksia.
No mutta näille jatketaan. Eli nami kasa ennen kapuloita, nami jahtaus palkaksi ja lisäksi taas kuurina joka päivä lenkin yhteydessä oman etsimistä heinikosta ennen kuin lumet tulevat. Otetaan paljon myös kapulan palauttamisia eri matkoista lelu-palkalla, niin eiköhän siitä hyvä tule.
Tunnari laskuria en nyt juuri muista, mutta kuudenkymmenen tehdyn tunnarin raja alkaa kohta puoliin menemään rikki ja plakkarissa on jo yli viisikymmentä onnistunutta tunnaria ajan jaksolla 15.8-4.11 Joten kyllä se varmaan alkaa kohtapuoliin kisa tilanteenkin kestämään. Ollaan kuitenkin pyritty reenaamaan mahdollisimman eri paikoissa ja mahdollisimman eri ihmisen liikkuroimana. Hyvillä mielin siis eteen päin =D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Moi. Hienosti tuo tunnari lähti teillä menemään:) Mie olen ottanut vähän jo tunnaria Milalle kanssa. Mila vaan ei välitä nameista mitään ja menee hakemaan oman ,vaikka olisi namit edessä tunnaria. Pitää vahvistaa omaa viellä. Jos laitan esineitä useamman ,niin aina oma kyllä tulee:) Voisiko tää olla nyt näin helppoa ,kun on tottunut Retun kanssa kaikkeen ylläriin?? Huom! Mila ei pureskele kapulaa ollenkaan:)!!! Jännä toi Ruu että on alkanut pitää nameista?? Ehkä meilläkin joskus otetaan namikin..
Jos Mila ei klähmi saati nostele muita, niin en usko että teillä on tarvetta hillitä sitä esim. nameilla. Ja kyllä se voi olla just noin helppoa. Koirat ovat niin erilaisia. Esim. Hessu ei ole ikinä nostellut vieraita vaikka menee kapuloille (nuoruudessa) kuin tykin suusta ja volisee mennessään ja aina on kisoissa tullut oikee.
Mitä tulee Ruun ruokahalun muuttumiseen positiiviseen suuntaan, niin Eerikäinen varmaan kääntyisi haudassaan, kun tietäisi meidän puuhat iltaruuan aikaan ;0)
Lähetä kommentti