Fyssarilla

Tänään matkustettiin taas Hyvinkäälle koirakylpylään Riinan hoteisiin. Suoliluu oli pysynyt paikoillaan, mikä näkyikin jo lonkkakuvien yhteydessä. Sen sijaan jumeja löytyi rintarangan alueelta sekä vasemmalta puolelta niskaa/lapaa (seuraamisen tulos). Sanoi, että kannattaa opettaa Ruu seuraamaan myös oikealla puolella, niin tulee rasitusta myös sillekkin puolelle.

Ruu kiemurteli aikalailla koko hoidon ajan ja oli pariin otteeseen lähdössä käpyttelemään pois. Ruu'ta ei tuollain ole koskaan ennen venytelty/taivuteltu ja luulen sen johtuvan tottumattomuudesta. Riina sanoikin loppuun, että ei usko todellakaan siihen, että koira olisi niin jumi mitä liikehdintä antoi ymmärtää.

Seuraava käynti onkin sitten n. kahden kuukauden päästä. Kysyin hänen mielipidettä agilityn suhteen. Riina totesi, ettei Ruu'lla sellaisia jumeja ole hänen mielestään, etteikö voisi huoletta reenata. Sanoi myös (mitä olen itsekkin pohtinut) että ei tälläiset (harrastus) koirat ole koskaan täysin jumittomia ja jos sitä hetkeä odottaa, niin sitä ei vain tule koskaan. Hankkivat jumeja myös ihan omasta takaakin.

Saatiin ohjeeksi jatkaa pyörälenkkejä. Lisäksi metsässä peruuttelua ja sisällä kirjojen yli peruuttelua. Taivutteluja oikealle ja vasemmalle sekä seuraamisen opettelua vastapainoksi oikealla puolella. Lisäksi jumppa-pallon päällä taiteilua (365 asteen kulmaa ym.) n. 15-30 sekunttia x 2-3 ->viikossa .n 3 kertaa. Lisäksi portaiden kulkemista takaperin hitaasti, että joutuu käyttämään harkitusti molempia jalkojaan vuoron perään.

Mitään ei kielletty, ei edes tokoa vaikka tuo rintarangan ongelma tuleekin innokkaasta seuraamisesta. Lähinnä vain saatiin ohjeeksi tehdä vasta painoksi myös sitä oikean puolen seuruuttamista. Taidan sille puolelle kokeilla seuraamisen opettamista täysin imutus pohjalta. Ruu'llehan on seuraaminen opetettu seka tyylillä.

Ja sitten aiheen vierestä: Molemmat koirat olivat tänään apteekin edessä kiinni, kun kävin ihan pikaseen siellä. Huomasin äidin ja pojan lähtevän pois ja menin perään vakoilemaan miten Ruu reagoi tilanteeseen. Se kun on kokenut tuollaiset tilanteet ahdistavina ja reagoi helposti haukkumalla niissä. En olekkaan sitä kovin usein tästä syystä jättänyt kiinni minnekkään. Vain sattunnaiseti ollaan ihan pikku hetkiä oltu kiinni kaupan liepellä, että tottuisi.

Ruu oli noussut ylös ja oli ehkä aavistuksen varautunut, ollen kuitenkin kropaltaan vielä rentona. Ei äännellyt tai muutakaan. Tarkkaili vain tilannetta. Menin palkkaamaan ja jatkoin ostoksieni tekoa. Ruu on muutenkin tuossa lapsi-asiassa mennyt huimasti eteenpäin. Lääkkeenä tähän on ollut vain yksin kertaisesti etäisyyden lisääminen ja koiran kuuntelu. Näillä jatketaan eteenpäin =D

Vielä noudosta..

Tässä vielä Maria Sorvalin ottama kuva siitä miltä Ruu'n kapulaan tarttuminen näyttää edestäpäin. Ruu siis jarruttaa vasta ihan viime tingassa ja työntää suullaan kapulaa eteenpäin ennen kuin kääntyy palauttamaan sitä. Tekniikka ei kaiketi ihan paras mahdollinen ole, mutta en jaksa puuttua siihen. Se ei kuitenkaan törmäile kapulaa päin, testi ja kuva sen todistavat =D

Tokoilua ja kuvia

Torstaina reenaamassa Koiviksen kentällä Sailan&Sagan, Leenan&Priman/Ritan ja Marian&Remun kanssa. Aikalailla mentiin Ruu'n kanssa samalla setillä kuin ennenkin.

Paikkamakuu.. Hyvin maahan omalla vuorolla. Etupalkka. Oli hiukka levoton vatkasi kolmesti itseään lonkalta toiselle. Luulen, että etupalkka (palkka yleensä) on tuonut tuon tullessaan. Nyt etupalkka pois ja muutenkin harkittava palkattomuutta ko. liikkeeseen -> oletus arvo koiralle nolla.

Seuruulla aloitettiin. Aaargh! Kyllä ahdisti. Ruu paino ihan kunnolla! Muutama huomautus. Jatkoi painamista... tosin pienemmällä voluumilla. Seuraaminen on kait meidän ikuisuus projekti. Teemana oli vauhdin muutokset. Ne ihan ok. Hitaassa käynnissä oli joka välissä painamassa pyllyä maahan. Sitä siis reenattava lisää.

Luoksarin stoppi kierron yhteydessä. Tämä oli ihan ok. Napakka seisominen ja heti pallopalkka kohti koiraa, ei yli (niin, kuin Katja neuvoi) -toimii!

Ruutua leikkien. Ekalla lähetys tyhjään tämä ok. Palkkaus ruudussa leikkien. Toka oli loistava ja siitä koira hakemaan multa palkka. Kolmas oli hiukka ennakoitu, mutta meni loppuun saakka, tosin taisi tehdä parit myyrät. Muuten ok.

Nouto. Palkka nostoista. Itse olin lähempänä (kapulan sivussa) Kaikki nostot oli ok. Takaa katsottuna näyttää, että törmää kapulaan, mutta sivusta huomasin jotain mielenkiintoista. Sepä ei pamauttanutkaan kapulaan, niin kuin luulin. Kapula kyllä siirtyy paikaltaan ja takaa katsottuna Ruu'n syöksy saa näyttämään tilanteen toiselta mitä se todellisuudessa on (oneksi tuomari katsoo sivusta!) Reenin lopussa tehty koe sitten vahvisti mun havainnon. Leena ja Saila katsoi edestä miltä tilanne näyttää. Heitin kapulan heitä kohti. Ruu painoi vauhdilla kapulalle ja se (kapula) kohahti taas hiekkaa pitkin. Tämä johtuu siis siitä, että Ruu syöksyy kapulalle suu auki ja jarruttaa samalla. Ruu ei sulje heti suutaan vaan pitää pään jarrutuksen ajan alhaalla, joilloin kapula siirtyy hiukka maata pitkin suun työntäessä sitä edellään. Tämä oli kyllä aika helpottava uutinen mulle!

Liikkeestä istuminen takelteli alkuun, mutta loppua kohti istumiset napakoituivat huomattavasti. Lisäksi virittelin Ruu'n muihin jääviin ja palkkasin vain seuruusta, joka oli oikein hyvää nyt, kun oli saanut päästellä ensin pahimpia höyryjä ulos. Ei myöskään ennakoinut vaan seurasi hyvässä kohdassa.

Perjantaina töiden jälkeen nappasin kameran mukaan ja suunnattiin koirien kanssa lähi pellolle, jossa oli vilja leikattu. Ruu löysi rikkinäisen vinkuvan koiran lelun jolla rallatteli pitkin peltoa. Välillä Hessu katsoi vanhemman oikeudeksi ottaa ipalta lelun pois. Se käy käsittömän näppärästi! Molemmat nauttivat pellolla juoksemisesta suunnattomasti. Koirilla on selvä työn jako. Ruu juoksee edellä lelu suussa ja Hessu huutaa, kuin heikkopäinen ja juoksee perässä. Ihanaa, että se jaksaa vielä tuollain touhuta =D Loput kuvat löytyy TÄÄLTÄ

Hessu kirmaa Ruut'n perssä.

Ruu'lla vauhti päällä!

Hetken hengähdys tauko...

... ja taas mentiin!

Hessu hurjana...

... ja söpönä <3

Katja Tammisen koulutus..

.. oli oikein hyvä ja onnistunut. Ja nähtiipä päivän aikana rukousvastauskin säiden suhteen. Oli nimittäin aika kamalaa ilmaa luvannut edellisenä päivänä lauantaista alkaen. Vaan kuinkas kävikään! Päivä alkoi harmaana, mutta ei satanut ja iltaa kohti vain kirkastui, jopa siinä määrin, että muutamilla oli jopa kuuma, kun oli siihen koiranilmaan varautunut.

Mutta sitten itse koulutukseen. Päivä alkoi klo 9 ja kesti klo 17 asti. Jokaisella oli mahdollisuus käydä kaksi liikettä läpi päivän aikana. Katja näytti alkuun kunkin liikkeen kohdalla miten itse on opettanut sen Nevadalle ja sitten käytiin ongelmien kimppuun. Päivään oli ilmoittautunut kymmen kunta koirakkoa ja suunilleen saman verran kuunteluoppilaita.

Itse valitsin ruudun ja siinä paikan haun. Olen siis opettanut seka tekniikalla Ruu'lle ruudun. Viimeisimpänä kosketusalusta. Ongelmamme on se, että Ruu tekee myyrä loikkia pari kappaletta ennen alustalle läppäämistä. Yritettiin sitten, niin että minä olen lähellä (ruudussa) ja palkkaan heti, kun koskee. Ei oikein toiminut. Yritettiin hetsata Ruu'ta ennen liikettä, niin että minä innostin ja Katja piti kiinni. Tämä vain mielestäni aiheutti entisestään hitaamman lähestymisen ruutuun (rauhoitteli meitä) ja loppu pompun alustalle.

Päädyttiin siihen, että Ruu'lle ei sovi kosketusalusta tähän liikkeeseen. Lisäksi alusta aiheuttaa myös sen, että jatkaa edelleen loikkimista ruutuun mennessä vaikka se oli otettu pois. Tosin väheni kerta kerran jälkeen.

1. Alusta ruudusta pois


2. Palkka heitettävä koppina, ei ruudun taakse


3. Jos palkka ruudussa, niin keskelle, ei enää takareunalle.


4. Jos menee itse palkkaamaan ruutuun, pidettävä huolta ettei peruuta (ulos ruudusta)


5. Ruutu -leikkiä -> välillä palkka viedään ruutuun, välillä saa hake ohjaajalta.


6. Läheltä itsenäistä paikan hakua

Mielestäni Ruu'lla on nyt naksahtanut joku palikka paikalleen ruudun suhteen. Se hakee aika hanakasti, jopa itse keskelle ruutua odottelemaan palkkaa =D

Toiseksi liikkeeksi valitsin kaukot ja siinä erityisesti ekan istumaan nousun, joka tahtoo jäädä mun makuun hiukka vajaaksi tai sitten se jumii, eikä suostu nousemaan ylös. Tällä harjoitus kerralla ei esiintynyt, kuin ensimmäistä, eli vajailua...

1. Ehdotettiin pelkkien suullisten käskyjen käyttö (olen itsekkin harkinnut tuota...)


2. Vajailu ei ole kovin todellista. Ruu istuu selkeesti. Se mikä häiritsee on, ettei se nouse istumaan etujalat tasan, vaan toinen jää hiukka "vajaaksi"


3. Ed. kohtaan: uusi pienempi käsky etujalkaan (korjaa kyllä sen) ja palkka siitä. Ei siis varmaankaan tajua sitä itse. Kokeillaan näin, jos vaikka toimisi.


4. Hiukka peruuttaa (20-30cm) koko sarjassa.


5. Kaukot pakettina kunnossa.


6. Jokaisen osion säännöllistä hiomista läheltä ja kaukaa.


7. Ekaa vaihtoa palkattava säännöllisesti, niin kokee kannattavana tehdä heti ekalla.

Mutta näin. Päivä oli siis varsin antoisa, kun perehdyttiin jokaisen yksittäisiin ongelmiin. Lisäksi oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa vanhoja koira tuttuja ja turista niitä näitä!

Plääh!

Tehtiin eilen jälki ja tokoiltiin. Aika kökkö maku jäi molemmista. Jälki siis sänkipellolle. Pituus joku 200m ja pari kulmaa. Kävelin vahingossa hevosen jätöksen poikki ja lopussa pupujussin reitin yli. Haastetta ihan tarpeeksi siis meille. Jäljen vanhentumista odotellessa paikalle pyyhältää ratsastaja ja suuntaa suoraa samalle pellolle johon juuri olin tehnyt jäljen.

Ajattelin sitten kaikesta huolimatta yrittää, vaan ei olis pitänyt... Jälki oli vanhentunut reilu vartin, kun suuntasimme "janalle" hyvin eteni suoraa, ei häiriintynyt ratsastajasta ja nappasi nerokkaasti takajäljen. Aikamme säädettyä pääsimme matkaan. Jäljesti hyvin muutaman kymmenen metriä, kunnes hukkasi jäljen. Eikä sitten enää löytänyt sitä. Hevostelija käytti nimittäin todella tehokkaasti koko pelto alan kuviointiin.

Päätin sitten marssia jäljen loppu päähän. Uusi nosto ja ihan ok jäljestys ja palkkakin löytyi. No kerta jälki ei sitten sujunut enkä jaksanut uusinta jälkeä ottaa päätin reenata heppa häiriössä tokoa. Häiriö reeni olikin sitten ainut mikä onnistui. Liikkeet sitten menikin hiukka mun maun vastaisesti seuraamista lukuun ottamatta.

Aloitettiin siis seuraamisella. Suoria pätkiä kohti laukkaavaa hevosta. Ei tippunut kontakti kertaakaan. Hevonen siis laukkaili ja ravasi meidän ympäri. Kummatkin siis reenasimme omia kuvioita, eikä ketään näyttänyt häiritsevän toisen puuhat =D Tämä olikin päivän ainut koho kohta...

Luoksari oli ihan ok. Jäävistä otettiin kaikki. Sekoili minkä ehti. Lisäksi seisomisessa valuu hiukka mun mielestä, eikä maahanmenokaan ollut sitä parasta Ruu'ta. Yritettiin taas sitten takapalkalla, joka ei tällä kertaa aiheuttanut himmailua vaan väljäilyä, edistämistä sekä poikittamista =0 ?!? Olin kyllä todella ihmeissään moisesta. Kontakti ei tosin tippunut, mutta muuten oli kyllä aivan karsee valmisteleva osuus!

Tätä jäätiinkiin sitten hinkuttaa enemmän, kuin laki sallii. Eikä parantunut paikka vaikka kuinka yritin. Lisäksi otettiin ekan kerran eteen lähettämistä matkan ollessa n. 30m Hyvin irtoo ja lähtee, kuin pieni ohjus luoti suoraa kohti kohdetta, aikas hienon näköistä =0)

Missä mennään voi-luokka?

Aika pitkällä luulisin. Kirjaan tähän nyt ylös liikekohtaisesti mitä tytteli osaa ja mitä pitää vielä reenata. Reeneistä noin, niin kuin muuten, että ollaan kyllä säänöllisesti reenailtu... en vain ole ehtinyt päivittelemään. Mutta sitten voi-voi-luokkaan...

1. Paikkamakuu: Suorassa pysymistä reenattava. Lyhyitä aikoja + etupalkka. Muuten ok.
2. Seuraaminen: Askeleet; erityisesti vasemmalle ja taakse. Lisäksi ainaista oikean paikan reeniä varsinaisessa seuruussa.
3. Liikkeestä istuminen: Hitaassa vauhdissa tekee jo kivasti. Paljon reeniä.
4. Luoksetulo: Molempia stoppeja vahvistettava erillisinä kokonaisuuksina. Osaa tehdä molemmat stopit samalla kerralla.
5. Ruutu: Paljon reeniä. Lisäksi taitaa olla tästä luokasta kaikkein eniten palasina. Osaa kuitenkin hakea katseella ruudun ja suunistaa sinne. Loppu onkin vielä aika hämyisää...
6. Hyppynouto: Reenattava nopeita kapulaan tarttumisia. Muuten ok.
7. Metallinouto: Sama kuin hyppynoudossa. Muuten ok.
8. Tunnari: Paljon oman etsimistä heinikosta. Lisäksi pureskelee jonkin verran...
9. Kauko: Jumitusta M-I vaihdossa ajoittain. Lisäksi etenee hieman S-M-S vaihdossa. Reeniä siis tälläkin rintamalla. Voi miten mä sitten pidän kaukoista ;0)

Että näin... Olen tuossa hiukka miettinyt, että josko sitä vain siirtyisi suoraan voi-luokkaan. Nyt kun noiden touppinkien kanssa jouduin pulaamaan, niin en pääse niihin avo-kisoihin joihin suunittelin. Loppu vuosi taas tuo tullessaa juoksut, enkä haluisi ensi vuotta aloittaa avo'ilemalla. Joten taidan suosiolla kääntää katseen ylempiin luokkiin. Tavoite startata voittaja on ensivuoden alku, riippuen siitä mihin ajan kohtaan Ruu'n sterilointi sijoittuu.

Luuston kuvaus

Eilen oli Ruut'n viralliset lonkka -ja kyynärkuvaukset Jär-vet'ssä. Ruun Kuvasi Elli Kivikoski. Pidän hänestä kovasti. Oikein mukava ja ystävällinen ihminen =) Ruu laiettiin uneen ja se simahtikin saman tien, kun suoneen laittoi. Odotellessa (ell. kiireitä) leikkasin tytön kynnet samalla.

Kauaa Ruu ei malttanut olla unessa, kun jo kuvauksien aikana yritti jo punkea ylös ja ell. viritti hiekkasäkin painoksi toiselle. Kun kuvat oli otettu ja Ruu laskettu alas patjalle alkoi taas punkea ylös. Kait se jonkinlainen eloonjäämis vietti ajaa koiria ylös vaikka kuinka horjuttaisi.

Ruu olikin nukutuksen jäljiltä hiukka varautunut ja kommentoi herkästi ympäristössä olevia asioita. Lisäksi kotosalla pari kertaa kesken unen säntäsi ylös hätääntyneen oloisena. Ruu raukka muistutti jollain lailla pientä villieläintä, joka panikoi uutta ja outoa olotilaa. Koki kait jollain tavalla itsensä puolustuskyvyttömäksi. Luulen, että tämä osittain menee sinne sh-käytöksen piikkiin...

Karita oli lupautunut ystävällisesti kuskiksi klinikalta kotiin, joten ei tarvinnut hoippuvaa koiraa kävellen kuljettaa. Kiitos vain kovasti Karita avusta! Ruu olisi varmasti nähnyt tuolla lyhyellä matkalla miljoona mörköä, jotka olisivat voineet pikkuisen syödä suihinsa ;0)

Ruu'lta kuvattiin siis lonkkien ja kyynäreiden lisäksi selkä ja olkapäät. Lonkat lähti kennelliittoon A'na ja kyynärät nollana. Elli kommentoi lonkkia ja sanoi, että hänen mielestä oikein kauniit ja tiiviit ja sanoi, että ei jos arvio huononee, niin ei B'tä alemmas pitäisi mennä, mutta hänen mielestään siis molemmat oli A't

Olkapäissä ei ei ollut mitään vikaa, joten se reilu viikon takainen ontuminen oli siis vain rasitus vamma. Selkä oli myös ok. Elli kommentoi, että Ruu'lla oli kaunis ja vahva luusto. Sanoi, että lyhyt karva hämää ja antaa vaikutelman hentosesta, mutta sanoi että neidillä on jämerä luusto jolla on hyvä harrastaa =D

Olipa helpottavaa kuulla, että selässä eikä muuallakaan ollut mitään vikaa. Ruu'n jumit siis on vain lihas peräisiä joihin sitten auttaa säännöllinen hieronta ja silloin tällöin käynti fyssarilla. Mukavaa, että elämä jatkuu =0)