Kävin juuri tallaamassa lähi pellolle jäljen. Maa on aika kuivaa ja pelto täys ajeltua kuivaa heinää. Keppejä en tällä kertaa laittanut. Lähinnä tarkoitus harjoitella kulmia joita tulikin 8 kipaletta. Annan vanhentua jonkun tunnin.
Odotellessa jäljen vanhentumista istun tässä luonnon keskellä kirjoittelemassa blogia ja kuunnellen radio Dei'tä =D Koirille varasin kongit jotka oli täytetty liha pullilla. Hessu alkoi saman tien syömään omaansa, kun taas neiti nirso heitteli omaansa sinne tänne ja otti aina kiinni. Siitä on paljon kivempi leikkiä kongilla, kuin keskittyä sen sisällön tyhjentämiseen. Hessu taas katsoi Ruu'ta aika halveksivasti "Ei ruualla saa leikkiä!" ja tyhjensi myös tytön kongin, Ruu'n rallatessa kepin kanssa pitkin pusikoita.
Aika ihanaa vain olla täällä luonnon ääressä musiikkia kuunnellen. Kyllä mieli lepää, kun ei ole mihinkään kiire ja saa nauttia kauniista päivästä koirien kanssa heppojen ympäröimänä. Mutta nyt taidan lähteä jäljen ajoon =)
torstai 25. kesäkuuta 2009
tiistai 23. kesäkuuta 2009
Toko ja fyssari
Tainan kanssa käytiin rantapuistossa uittamassa koirat, jonka jälkeen suunnattiin nurmikolle reenaamaan. Sää oli mitä ihanin ja saatiin myös takana olleista jalkapallon pelaajista sopivasti häiriöö koirille.
Paikkamakuu: kait joku 3-4min. Vaihdoin silloin tällöin paikkaa puun luonta toiselle. Hyvin makasi vaikka pallo lentelikin takana. Ei kääntyillyt sinne päinkään =D
Seuruu: Paikka oli ok eikä painanut, mutta käännökset jonkin verran takkusivat. Tytöllä vain ruutu mielessä. Ei kuitenkaan herpaantunut kontakti vaikka mieli teki. Tämä palkatta ja käskytettynä.
Luoksetulo: Tainan käskyttäessä. Ja taas tytteliä kaiveli ruutu. Tuli loppuun hyvin, jossa sitten alkoi jäkittämään ruutuun päin. Perusasento tästä syystä vajaa. Uusittuna ok. Ei palkkaa tästäkään.
Nouto: Käskytettynä. Tätä ollaan treenattu ja se näkyi. Nappi suoritus, ei voi muuta sanoa.
Kauko: I-S-M-I viidestä metristä. Taina takana huitomassa. Hyvin vaihtoi ja palkaksi tästä kierto palkka.
Hyppy: Käskytykset. Ensin pari satsia istumiseen saakka. Ei aijannut. Loppuun pari perusasentoon siirtymistä, mitkä myös ok.
Tunnari: Ensin oman piilotus heinikkoon. Sitten vieraiden joukkoon. Lähti vauhdilla ja nappasi ekan suuhun. Katsoi mua ja tuntui tuumivan, että "ai niin, nää piti haistella" nyt työskenteli hyvin ja otti oman. Tokalla työskentely hyvää alusta asti ja heti otti oman.
FYSSARI
Illalla ajeltiin vielä Hyvinkäälle koirakylpylään fyssari Riina Kellman-Raution luokse tarkoituksena tsekata mikä aiheutta "napsumista" parissa lanne nikamassa. Ruut kun tuntui menevän hiromisesta huolimatta aina uudestaan ja uudestaan jumiin. Täytyy myöntää, että moni asia on ehtinyt käymään mielessä...
Riina tuntui todella pätevältä ja löysi heti vian jota Ruu potee. Käytiin Ruu'n kanssa ekalla hierojalla huhtikuun alussa ja silloin todettiin koiran olevan kunnossa. Vaihdoin hierojaa ja tuomio oli toinen. Mietin mikä ihme tässä oikein on. Riina kuitenkin löysi vian lantiosta, joka on sattunut tapaturmaisesti. Ruu'lla oli vasemman puolen suoliluu vääntynyt eteenpäin painaen lähimmäisiä nikamia. Tämä taas sai selän jumittumaan.
Nyt ymmärrän miksi kahden eri hierojan tuomiot olivat erilaisia. Ruu nimittäin otti yhteen näiden kahden käynnin välillä renkaan kanssa ;0) Se nimittäin arvioi hyppynsä väärin ja jäi lonkista kiinni renkaaseen täydestä vauhdista. Tämä on ilmeisesti aiheuttanut vääntymisen.
Riina sai aika kivasti suoristettua tuota lannetta ja sanoi, että saa jatkaa normaalia elämää. Voi miten helpottunut olin, ettei asia ollut sen "isompi" ja se oli varsin nopeasti hoidettu kuntoon. Saatiin ohjeeksi tulla uusinta käynille parin kuukauden päästä.
Ruu oli varsin hoito myönteinen vaikka sitä selkeesti sattuikin välillä aika kovaa. Tosin myönnetään, että suht herkkis se on noiden kipujen suhteen. Ei kuitenkaan pahemmin pyörinyt, vaikkei oikein pitänytkään kopeloinnista.
Nyt sitten jatketaan agi-reenejä heinäkuu. Tosin rimoja en nyt laita. Haluan opettaa ensin oikean hyppytekniikan tuolle. Pitäisi perehtyä asiaan. Sitä voisi varmasti ottaa rataharjoittelun ohellakin. Ja mikä parasta saadaan taas mennä kontakteja sekä keppejä. Jee!!
Paikkamakuu: kait joku 3-4min. Vaihdoin silloin tällöin paikkaa puun luonta toiselle. Hyvin makasi vaikka pallo lentelikin takana. Ei kääntyillyt sinne päinkään =D
Seuruu: Paikka oli ok eikä painanut, mutta käännökset jonkin verran takkusivat. Tytöllä vain ruutu mielessä. Ei kuitenkaan herpaantunut kontakti vaikka mieli teki. Tämä palkatta ja käskytettynä.
Luoksetulo: Tainan käskyttäessä. Ja taas tytteliä kaiveli ruutu. Tuli loppuun hyvin, jossa sitten alkoi jäkittämään ruutuun päin. Perusasento tästä syystä vajaa. Uusittuna ok. Ei palkkaa tästäkään.
Nouto: Käskytettynä. Tätä ollaan treenattu ja se näkyi. Nappi suoritus, ei voi muuta sanoa.
Kauko: I-S-M-I viidestä metristä. Taina takana huitomassa. Hyvin vaihtoi ja palkaksi tästä kierto palkka.
Hyppy: Käskytykset. Ensin pari satsia istumiseen saakka. Ei aijannut. Loppuun pari perusasentoon siirtymistä, mitkä myös ok.
Tunnari: Ensin oman piilotus heinikkoon. Sitten vieraiden joukkoon. Lähti vauhdilla ja nappasi ekan suuhun. Katsoi mua ja tuntui tuumivan, että "ai niin, nää piti haistella" nyt työskenteli hyvin ja otti oman. Tokalla työskentely hyvää alusta asti ja heti otti oman.
FYSSARI
Illalla ajeltiin vielä Hyvinkäälle koirakylpylään fyssari Riina Kellman-Raution luokse tarkoituksena tsekata mikä aiheutta "napsumista" parissa lanne nikamassa. Ruut kun tuntui menevän hiromisesta huolimatta aina uudestaan ja uudestaan jumiin. Täytyy myöntää, että moni asia on ehtinyt käymään mielessä...
Riina tuntui todella pätevältä ja löysi heti vian jota Ruu potee. Käytiin Ruu'n kanssa ekalla hierojalla huhtikuun alussa ja silloin todettiin koiran olevan kunnossa. Vaihdoin hierojaa ja tuomio oli toinen. Mietin mikä ihme tässä oikein on. Riina kuitenkin löysi vian lantiosta, joka on sattunut tapaturmaisesti. Ruu'lla oli vasemman puolen suoliluu vääntynyt eteenpäin painaen lähimmäisiä nikamia. Tämä taas sai selän jumittumaan.
Nyt ymmärrän miksi kahden eri hierojan tuomiot olivat erilaisia. Ruu nimittäin otti yhteen näiden kahden käynnin välillä renkaan kanssa ;0) Se nimittäin arvioi hyppynsä väärin ja jäi lonkista kiinni renkaaseen täydestä vauhdista. Tämä on ilmeisesti aiheuttanut vääntymisen.
Riina sai aika kivasti suoristettua tuota lannetta ja sanoi, että saa jatkaa normaalia elämää. Voi miten helpottunut olin, ettei asia ollut sen "isompi" ja se oli varsin nopeasti hoidettu kuntoon. Saatiin ohjeeksi tulla uusinta käynille parin kuukauden päästä.
Ruu oli varsin hoito myönteinen vaikka sitä selkeesti sattuikin välillä aika kovaa. Tosin myönnetään, että suht herkkis se on noiden kipujen suhteen. Ei kuitenkaan pahemmin pyörinyt, vaikkei oikein pitänytkään kopeloinnista.
Nyt sitten jatketaan agi-reenejä heinäkuu. Tosin rimoja en nyt laita. Haluan opettaa ensin oikean hyppytekniikan tuolle. Pitäisi perehtyä asiaan. Sitä voisi varmasti ottaa rataharjoittelun ohellakin. Ja mikä parasta saadaan taas mennä kontakteja sekä keppejä. Jee!!
maanantai 22. kesäkuuta 2009
Reeni koostetta
Perjantaina:
Jälki lenkin yhteyteen. Maasto vaihtelevaa ja aika risukkoista. Pituus joku 200-300m Vanhensin puolisen tuntia. Muutamia kulmia ja tien ylitys, joka ei kyllä ollut suunitelmissa, mutta kun jälki olisi jäänyt niin nysäksi päätin mennä tien yli. Merkkasin jäljen tien toiseltapuolelta, että jos joudun ottamaan uuden lähetyksen siihen.
Lähti hyvin jäljelle (tosin hiukka liian vauhdikkaasti) osa kulmista kohtalaisia osa pientä pyörimistä. Tielle tullessa hukkasi jäljen. Annoin haravoida itseneisesti. Aika kivasti työskenteli ja lopulta löysikin jäljen päädyn ja jatkoi varmasti metsään. Tiellä ei taidettu olla minuuttiakaan. Olin kyllä aikas tyytyväinen. Loppu oli myös aika vauhdikasta menoa. Lopussa ollut iso kuoppa tuottikin sitten enemmän vaikeuksia. Ei meinannut millään löytää tietä ulos montusta. Liekö haju teki montussa tepposen. Lopulta löysi ja päästiin jäljen loppuun.
Lauantai:
Tokottiin lenkin alkuun. Ruu teki paikkamakuun 4min. Ihan ok makuu. Seuraaminen oli hiukka painamiseen taipuvaista, mutta muuten ok. Kaukot S-I-M-I ihan ok matkan ollessa se 5-6m Palkaksi merkin kierto. Noutoa nostoina josta suora palkka. Pari heittoa Tainan käskyttäessä. Palkka istumisesta. Hyvin pysyi peppu maassa. Loppuun hyppy. Hiukka ilmassa aijaamista. Pylly jää keikkumaan ilmaan, kun kytätään lentävää palkkaa. Enää ei lennä! Lisäksi tarkkana oman naksutuksen suhteen, ettei enää naksauta puolikkaista istumisista. Paluu hypyt sivulle olivat tällä kertaa todella hyviä ja suoria.
Jälki tallottiin tälläkin kertaa metsään pituuden ollessa 200-300m. Vanhensin tunnin. Kulmia muistaakseni joku 4-5 ja keppejä kuusi. Maasto aikas risukkoinen. Yritin lähettää hiukka kauempaa jäljelle. Ei onnistunut vaan jouduin lähettämään uudestaan läheltä. Tämä hyvä. Eka keppi nousi hyvin joka oli aivan jäljen alussa. Toka jäi metsään loppujen neljän noustessa hyvin. Kepit pyrin sijoittamaan meille vaikeisiin paikkoihin kuten heti kulman jälkeen. Oikein tyytyväinen olin tähänkin jälkeen. Kulmat olisi tällä jäljellä saaneet olla parempia.
Sunnuntai:
Tokolla taasen aloitettiin. Ruulla ohjelmassa seuruu, joka eliseen verrattuna parempaa. Seuruutin kohti ruudun merkkejä ja kävin siellä kääntyilemässäkin. Lisäksi juoksu osuus kohti ruutua oli oikein onnistunut. Ei katsonut tällä kertaa merkkejä, hyvä, hyvä! Kaukot S-I-M-I oli hyvät samoin jäävät (seisominen ja maahanmeno) joissa palkka edessä ja vapautus suoraan leluun. Ruutu oli super! Kosketus alusta ruudussa valmiina, jota ei nähnyt kun vietiin. Lähti nopeasti ja parkkeerasi itsensä suoraan lätkän päälle. Hyppy käskytettynä ihan ok. Tosin saisi istua hiukka ripeämpää. Loppuun tunnari puulastun (höylättyä puuta) joukkoon piilotettuna. Näitä pari kipaletta. Ok meininki.
Hessu sai ottaa loppuun ruudun pariin kertaan. Hiukka kaarsi aina toiseen laitaan, mutta oikaisi itsensä hyvin oikeasta kohtaa sisään. Kyllä se vaan papalla on tämä liike muistissa. Palkka valmiina ruudussa.
Jälki tällä kertaa pellolle. Pituus n. 500m kaksi kulmaa ja neljä keppiä. Kaksi polun ylitystä. Vanhensin reilu tunnin. Kepit niin, että ensimmäinen oli heti jljen alussa, toinen heti kulman jälkeen, kolmas toisen kulman jälkeen ja viimoinen lopussa, josta tarkoitus oli palkata lelulla. Lähti hyvin jäljelle ja nosti heti ekan kepin leikittiin sillä sitten aika kauan. Lähti hyvin uudelleen jäljelle. Polun ylitys oli ihan ok samoin ensimmäinen kulma, jossa meni aivan jäljen päällä. Nosti heti kepin kulman jälkeen jolla myös leikittin antaumuksella.
Tähän olisi sitten kait pitänyt jättää, vaan en sitä voinut tietää. Kuumuus, vaudikkaat toko reenit, pitkä lenkki alle ja kunnon revittelyt kahdella ekalla kepillä olivat ilmeisesti syöneet mehuja niin, että nyt alkoi väsymys näkymään. Tokaan kulmaan saakka vielä mentiin kohtalaisella tahdilla ja selvitettiin kulma pienillä pyörimisillä. Kulman jälkeinen keppi nousi kyllä, mutta sitten muuttui tahti aika haahuksi. Polun ylitys tuotti vaikeuksia ja loppu matkakin mentiin varsin usein jäljeltä harhaantumisten merkeissä vaikka olikin aivan suoraa pätkää =0 Hienosti kuitenkin aina uudestaan ja uudestaan luotsasi itsen takaisin reitille. Lopussa ollut neljäs keppi nousi myös hyvin ja innostui kuitenkin vielä leikkimään pinkulla. Kun tultiin pellolta tielle Ruu lösähti heti varjoon kieli pitkänä läähättäen. Sydäntä kyllä lämmitti erityisesti toisen sitkeä asenne jäljen ajoon vaikka väsy painaakin.
Hieno pieni Ruu!!
Loppuun vanhukselle jälki. Tallasin pienen suoran (n. 20m) jonka päähän vein kannellisen kipon jossa nakkeja. Hessu sai nähdä kun tein jäljen. Poika oli innoissaan ja läht
ikin yllättävän hyvin matkaan jälkeä pitkin. Sitten alkoi seikkailu jäljen molemmin puolin. Lopussa meni taas jäljen päällä. Ei kuitenkaan meinannut löytää purkkia kun olin sen piilottanut. Täytyy myöntää, että Hessun aikaisempiin tyyleihin verrattuna tämä oli jo varsin jäljestystä muistuttavaa etenemistä =D Hessulle lienee tehtävä jatkossa tällaisia helppoja jälkiä missä nami palkka lopussa. Vanhuksella tuntui olevan oikein kivaa <3
Jälki lenkin yhteyteen. Maasto vaihtelevaa ja aika risukkoista. Pituus joku 200-300m Vanhensin puolisen tuntia. Muutamia kulmia ja tien ylitys, joka ei kyllä ollut suunitelmissa, mutta kun jälki olisi jäänyt niin nysäksi päätin mennä tien yli. Merkkasin jäljen tien toiseltapuolelta, että jos joudun ottamaan uuden lähetyksen siihen.
Lähti hyvin jäljelle (tosin hiukka liian vauhdikkaasti) osa kulmista kohtalaisia osa pientä pyörimistä. Tielle tullessa hukkasi jäljen. Annoin haravoida itseneisesti. Aika kivasti työskenteli ja lopulta löysikin jäljen päädyn ja jatkoi varmasti metsään. Tiellä ei taidettu olla minuuttiakaan. Olin kyllä aikas tyytyväinen. Loppu oli myös aika vauhdikasta menoa. Lopussa ollut iso kuoppa tuottikin sitten enemmän vaikeuksia. Ei meinannut millään löytää tietä ulos montusta. Liekö haju teki montussa tepposen. Lopulta löysi ja päästiin jäljen loppuun.
Lauantai:
Tokottiin lenkin alkuun. Ruu teki paikkamakuun 4min. Ihan ok makuu. Seuraaminen oli hiukka painamiseen taipuvaista, mutta muuten ok. Kaukot S-I-M-I ihan ok matkan ollessa se 5-6m Palkaksi merkin kierto. Noutoa nostoina josta suora palkka. Pari heittoa Tainan käskyttäessä. Palkka istumisesta. Hyvin pysyi peppu maassa. Loppuun hyppy. Hiukka ilmassa aijaamista. Pylly jää keikkumaan ilmaan, kun kytätään lentävää palkkaa. Enää ei lennä! Lisäksi tarkkana oman naksutuksen suhteen, ettei enää naksauta puolikkaista istumisista. Paluu hypyt sivulle olivat tällä kertaa todella hyviä ja suoria.
Jälki tallottiin tälläkin kertaa metsään pituuden ollessa 200-300m. Vanhensin tunnin. Kulmia muistaakseni joku 4-5 ja keppejä kuusi. Maasto aikas risukkoinen. Yritin lähettää hiukka kauempaa jäljelle. Ei onnistunut vaan jouduin lähettämään uudestaan läheltä. Tämä hyvä. Eka keppi nousi hyvin joka oli aivan jäljen alussa. Toka jäi metsään loppujen neljän noustessa hyvin. Kepit pyrin sijoittamaan meille vaikeisiin paikkoihin kuten heti kulman jälkeen. Oikein tyytyväinen olin tähänkin jälkeen. Kulmat olisi tällä jäljellä saaneet olla parempia.
Sunnuntai:
Tokolla taasen aloitettiin. Ruulla ohjelmassa seuruu, joka eliseen verrattuna parempaa. Seuruutin kohti ruudun merkkejä ja kävin siellä kääntyilemässäkin. Lisäksi juoksu osuus kohti ruutua oli oikein onnistunut. Ei katsonut tällä kertaa merkkejä, hyvä, hyvä! Kaukot S-I-M-I oli hyvät samoin jäävät (seisominen ja maahanmeno) joissa palkka edessä ja vapautus suoraan leluun. Ruutu oli super! Kosketus alusta ruudussa valmiina, jota ei nähnyt kun vietiin. Lähti nopeasti ja parkkeerasi itsensä suoraan lätkän päälle. Hyppy käskytettynä ihan ok. Tosin saisi istua hiukka ripeämpää. Loppuun tunnari puulastun (höylättyä puuta) joukkoon piilotettuna. Näitä pari kipaletta. Ok meininki.
Hessu sai ottaa loppuun ruudun pariin kertaan. Hiukka kaarsi aina toiseen laitaan, mutta oikaisi itsensä hyvin oikeasta kohtaa sisään. Kyllä se vaan papalla on tämä liike muistissa. Palkka valmiina ruudussa.
Jälki tällä kertaa pellolle. Pituus n. 500m kaksi kulmaa ja neljä keppiä. Kaksi polun ylitystä. Vanhensin reilu tunnin. Kepit niin, että ensimmäinen oli heti jljen alussa, toinen heti kulman jälkeen, kolmas toisen kulman jälkeen ja viimoinen lopussa, josta tarkoitus oli palkata lelulla. Lähti hyvin jäljelle ja nosti heti ekan kepin leikittiin sillä sitten aika kauan. Lähti hyvin uudelleen jäljelle. Polun ylitys oli ihan ok samoin ensimmäinen kulma, jossa meni aivan jäljen päällä. Nosti heti kepin kulman jälkeen jolla myös leikittin antaumuksella.
Tähän olisi sitten kait pitänyt jättää, vaan en sitä voinut tietää. Kuumuus, vaudikkaat toko reenit, pitkä lenkki alle ja kunnon revittelyt kahdella ekalla kepillä olivat ilmeisesti syöneet mehuja niin, että nyt alkoi väsymys näkymään. Tokaan kulmaan saakka vielä mentiin kohtalaisella tahdilla ja selvitettiin kulma pienillä pyörimisillä. Kulman jälkeinen keppi nousi kyllä, mutta sitten muuttui tahti aika haahuksi. Polun ylitys tuotti vaikeuksia ja loppu matkakin mentiin varsin usein jäljeltä harhaantumisten merkeissä vaikka olikin aivan suoraa pätkää =0 Hienosti kuitenkin aina uudestaan ja uudestaan luotsasi itsen takaisin reitille. Lopussa ollut neljäs keppi nousi myös hyvin ja innostui kuitenkin vielä leikkimään pinkulla. Kun tultiin pellolta tielle Ruu lösähti heti varjoon kieli pitkänä läähättäen. Sydäntä kyllä lämmitti erityisesti toisen sitkeä asenne jäljen ajoon vaikka väsy painaakin.
Hieno pieni Ruu!!
Loppuun vanhukselle jälki. Tallasin pienen suoran (n. 20m) jonka päähän vein kannellisen kipon jossa nakkeja. Hessu sai nähdä kun tein jäljen. Poika oli innoissaan ja läht
ikin yllättävän hyvin matkaan jälkeä pitkin. Sitten alkoi seikkailu jäljen molemmin puolin. Lopussa meni taas jäljen päällä. Ei kuitenkaan meinannut löytää purkkia kun olin sen piilottanut. Täytyy myöntää, että Hessun aikaisempiin tyyleihin verrattuna tämä oli jo varsin jäljestystä muistuttavaa etenemistä =D Hessulle lienee tehtävä jatkossa tällaisia helppoja jälkiä missä nami palkka lopussa. Vanhuksella tuntui olevan oikein kivaa <3
sunnuntai 21. kesäkuuta 2009
Juhannuksen viettoa
Itse tein Ruu'lle sekä pelto, että metsä jälkeä kepeillä ja ilman. Tokossa lähinnä pääpaino AVO'ssa. Hassua että tää käy mulle joka kerta ennen kisoja. Muut luokat vaan unohtuu täysin, kun sitä rupee syynäämään urakalla tulevaa luokkaa. En nyt jaksa kirjoittaa reeneistä sen enempää. Laittelen huomenna tarkempaa selon tekoa. Nyt nukkumattia tapaamaan ;0)
Loppuun kesä ryhmäkuva kaveruksista vasemmalta oikealle; Misty, Ruu, Hessu ja Manta
torstai 18. kesäkuuta 2009
Huah!
Taitaa kuitenkin mennä kaukojen maasta istumaan nousu uusiksi. Aika tylsä juttu. Voi miten inhotavaa on pettaa joku vanha asia uusiksi. Onneksi tuo on Ruut, eikä Hessu. Tuntui, että Hessulle ei juurikaan voinnut opettaa varmaksi uusia kuvioita vanhan päälle. Ruu tuntuu olevan toista maata. Se omaksuu huomattavasti nopeammin asiat ja sen kovalevylle tuntuu voivan päivittää uusia asioita ;0)
Nyt sitten otan uuden käskyn -> "ylös" ja siihen myös uuden tekniikan. Eli tästä lähtien Ruu'n tulee nousta maasta istumaan etujalkoja siirtelemällä. Eli ei saa enää hypähtää ylöspäin. Meillähän ei ole ollut ongelmaa etenemisen kanssa, mutta toisinaan istumaan nousut jää vajaiksi, kun kun pitää päätä alhaalla, odottaa lelua (hiukka siis kyttää) ja samalla kuitenkin "hypähtää yöspäin painon ollessa vahvasti edessä. Luulen, että tuolla jalka tekniikalla asia paranee.
No tämmöistä tää laji on. Aina säännöllisesti saa olla opettamassa uusia tekniikoita vanhan tilalle, kun ei ole osannut ottaa joitakin asiaa huomioon ja sitte myöhemmin homma vain ei pelitä. Onneksi nämä ovat fiksuja otuksia ja päivittäminen on yleensä aika nopeaa touhua. Eilen nouto, tänään kaukot ja mitähän huomenna ;0)
Sitten loppuun vielä kokemuksia suihkusta Ruu'n kanssa. Olin siis pesulla yksi päivä. Koira oli samassa tilassa kanssani. Kyttäsi taas tavanomaiseen tapaan vettä silmät kiiluen pylly pystyssä, josko suihkusta lentäisi roiskeita. Sitten keksin (toivottavasti ei ole huono idea =) laittaa toisen "maate" komennolla makaamaan (ei siis paikkamakuu käsky) Suihkuttelin ensin peräpäätä ja vapautin ottamaan suihkua kiinni. Taas uudestaan ja vähitellen nostin suihkua ylemmäs ja ylemmäs ja lopulta sain suihkuttaa jopa pään ja naaman pitäen suihkua hetken siinä. En vaatinut mitenkään toista olemaan -> ei siis paineistunut. Välillä nousi ylös, mutta pyysin uudestaan "maate" ja palkaksi armoton suihkun jahtaaminen. Tuntui Ruu'sta olevan varsin hauska leikki. Täytyy katsoa josko otettaisiin uudestaan. En kuitenkaan suosittele tuota kaikille, mutta hullulle bc'lle se voi hyvinkin sopia, kun rakastaa ottaa kaikkea mahdollista kiinni. Ruu'han ampuu heti suihkuun kiinni, kun vapautan sen maasta. Juoksee hullunlailla pitkin suihkua sen perässä ja napsii sitä minkä ehtii ;0) Ainoa miinus tuossa on, että koko suihku on aivan likomärkä moisesta luttaamisesta, mutta mitä sitä ei tokon eteen tekisi ;0)
Nyt sitten otan uuden käskyn -> "ylös" ja siihen myös uuden tekniikan. Eli tästä lähtien Ruu'n tulee nousta maasta istumaan etujalkoja siirtelemällä. Eli ei saa enää hypähtää ylöspäin. Meillähän ei ole ollut ongelmaa etenemisen kanssa, mutta toisinaan istumaan nousut jää vajaiksi, kun kun pitää päätä alhaalla, odottaa lelua (hiukka siis kyttää) ja samalla kuitenkin "hypähtää yöspäin painon ollessa vahvasti edessä. Luulen, että tuolla jalka tekniikalla asia paranee.
No tämmöistä tää laji on. Aina säännöllisesti saa olla opettamassa uusia tekniikoita vanhan tilalle, kun ei ole osannut ottaa joitakin asiaa huomioon ja sitte myöhemmin homma vain ei pelitä. Onneksi nämä ovat fiksuja otuksia ja päivittäminen on yleensä aika nopeaa touhua. Eilen nouto, tänään kaukot ja mitähän huomenna ;0)
Sitten loppuun vielä kokemuksia suihkusta Ruu'n kanssa. Olin siis pesulla yksi päivä. Koira oli samassa tilassa kanssani. Kyttäsi taas tavanomaiseen tapaan vettä silmät kiiluen pylly pystyssä, josko suihkusta lentäisi roiskeita. Sitten keksin (toivottavasti ei ole huono idea =) laittaa toisen "maate" komennolla makaamaan (ei siis paikkamakuu käsky) Suihkuttelin ensin peräpäätä ja vapautin ottamaan suihkua kiinni. Taas uudestaan ja vähitellen nostin suihkua ylemmäs ja ylemmäs ja lopulta sain suihkuttaa jopa pään ja naaman pitäen suihkua hetken siinä. En vaatinut mitenkään toista olemaan -> ei siis paineistunut. Välillä nousi ylös, mutta pyysin uudestaan "maate" ja palkaksi armoton suihkun jahtaaminen. Tuntui Ruu'sta olevan varsin hauska leikki. Täytyy katsoa josko otettaisiin uudestaan. En kuitenkaan suosittele tuota kaikille, mutta hullulle bc'lle se voi hyvinkin sopia, kun rakastaa ottaa kaikkea mahdollista kiinni. Ruu'han ampuu heti suihkuun kiinni, kun vapautan sen maasta. Juoksee hullunlailla pitkin suihkua sen perässä ja napsii sitä minkä ehtii ;0) Ainoa miinus tuossa on, että koko suihku on aivan likomärkä moisesta luttaamisesta, mutta mitä sitä ei tokon eteen tekisi ;0)
keskiviikko 17. kesäkuuta 2009
Mantan synttärit ja 10. jälki
Tänään suunnattiin koirien kanssa viettämään Mantan 9-vee synttäreitä... juu perinne jo <3 Manta tarjoili maksalaatikko kakkua kavereilleen =D Ennen varsinaisia pirskeitä kävimme lenkillä koirien kanssa ja päätettiin talloa jälki Ruu'lle ja Mistylle. Taina olikin löytänyt varsin mukavan ja ison pellon jälkeä varten.
Ruulle tallasin n. 500m pitkän jäljen. Siinä oli muistaakseni 4 kulmaa ja se mutkitteli myös. Jäljellä oli lisäksi neljä keppiä ja vanhensin sitä hiukka yli tunnin. Välissä tehtiin Mistylle jälki ja lenkkeiltiin sen vanhentumista odotellessa. Misty pääsi ensin hommiin. Varsin mallikkaasti se selvittikin oman jälkensä vaikka onkin enimmäkseen mennyt verijälkiä jossa onkin varsin haka.
Sitten Ruu'n vuoro. Alku sujui edellisten kertojen mukaisesti. Lähti innoissaan, mutta tarkasti jäljelle. N. 50m kohdalla oli eka keppi, joka nousi hyvin. Leikittiin sillä hetki ja sitten taas itse hukkasin sen. Ruu'lla kova hinku jäljelle, joten ei enää malttanut etsiä sitä, joten jätettiin se pellolle. Matka jatkui ja aikas hyvin selvitti ekan kulman. Sitten tapahtui jotain todella kummallista. Jäljen päällä oli pieni kuoppa/kolo, jota haisteli hirmu tarkkaan. Lähti jäljelle, mutta oli aika epävarman oloinen. Luimisteli, meni hitaasti ja lopulta nosteli karvojaan hukaten jäljen. Löysi uudestaan jäljen, mutta otti toistamisen takajäljen. Katsoi kyllä jäljen etenemis suuntaan, mutta pyörsi aina takaisin takajäljelle (en antanut mennä pidättäen liinasta toisen matkan).
Tässä kohtaa on mainittava, että jos Ruu hukkaa hetkellisesti jäljen ja joutuu sitä tovin etsimään, ei koskaan ole yrittänyt lähteä jälkeä takaisin päin. Lisäksi tuntui, että tyttöä epäilytti pieni pusikko jonka suojiin jälki eteni. Annoin sen empiä rauhassa. Lopulta rohkaisi mielensä ja suuntasi kohti pensaikkoa. Tässä kohtaa kehuin vuolaasti ja Ruu lisäsikin vauhtia. Keskittyminen ei ollut kuitenkaan parasta mahdollista ja hukkasi vielä kaksi kertaa jäljen. Viimeisellä kerralla haravoitiinkin oikein urakalla peltoa. Palasi takaisin kohtaan jossa hukka tuli ja nosti siitä itsenäisesti uudelleen jäljen oikeaan suuntaa.
Nyt tuntui rauhoittuneen ja loppu sujuikin varsin mallikkaasti. Kulmat oli ihan ok ja loput kepit nousi hyvin. Leikittiinkin niillä pitkään ja hartaasti tuon epävarmuuskohtauksen jälkeen. Neljästä kepistä nousi siis kolme yhden jäädessä sinne missä episodi alkoi.
Mietin, että minkähän tuo mahtoi haistaa!? Se muuttui niin epävarmaksi, hiippaili matalana ja karvat olivat lopulta koko selän matkalta pystyssä. Lisäksi säikähti aika voimakkaasti oksan räsähdystä, jonka itse luultavasti aiheutin. Mikä lie pikku olio sai toisen pois tolaltaan, mutta parasta oli se etten auttanut. Annoin toisen rauhassa puntaroida tilannetta ja hakea aina uudestaan ja uudestaan jäljen. Ruu rohkaisikin itsenäisesti mielensä ja pystyi hyvin nollaamaan tilanteen. Loppu parisataa metriä menikin taas varsin mallikkaasti.
Kaarinan sanoja lainatakseni: "Taisimme taas oppia jotain uutta" =D Kiitos Taina mukavasta päivästä. Otetaan juhannuksena uudestaan!
Ruulle tallasin n. 500m pitkän jäljen. Siinä oli muistaakseni 4 kulmaa ja se mutkitteli myös. Jäljellä oli lisäksi neljä keppiä ja vanhensin sitä hiukka yli tunnin. Välissä tehtiin Mistylle jälki ja lenkkeiltiin sen vanhentumista odotellessa. Misty pääsi ensin hommiin. Varsin mallikkaasti se selvittikin oman jälkensä vaikka onkin enimmäkseen mennyt verijälkiä jossa onkin varsin haka.
Sitten Ruu'n vuoro. Alku sujui edellisten kertojen mukaisesti. Lähti innoissaan, mutta tarkasti jäljelle. N. 50m kohdalla oli eka keppi, joka nousi hyvin. Leikittiin sillä hetki ja sitten taas itse hukkasin sen. Ruu'lla kova hinku jäljelle, joten ei enää malttanut etsiä sitä, joten jätettiin se pellolle. Matka jatkui ja aikas hyvin selvitti ekan kulman. Sitten tapahtui jotain todella kummallista. Jäljen päällä oli pieni kuoppa/kolo, jota haisteli hirmu tarkkaan. Lähti jäljelle, mutta oli aika epävarman oloinen. Luimisteli, meni hitaasti ja lopulta nosteli karvojaan hukaten jäljen. Löysi uudestaan jäljen, mutta otti toistamisen takajäljen. Katsoi kyllä jäljen etenemis suuntaan, mutta pyörsi aina takaisin takajäljelle (en antanut mennä pidättäen liinasta toisen matkan).
Tässä kohtaa on mainittava, että jos Ruu hukkaa hetkellisesti jäljen ja joutuu sitä tovin etsimään, ei koskaan ole yrittänyt lähteä jälkeä takaisin päin. Lisäksi tuntui, että tyttöä epäilytti pieni pusikko jonka suojiin jälki eteni. Annoin sen empiä rauhassa. Lopulta rohkaisi mielensä ja suuntasi kohti pensaikkoa. Tässä kohtaa kehuin vuolaasti ja Ruu lisäsikin vauhtia. Keskittyminen ei ollut kuitenkaan parasta mahdollista ja hukkasi vielä kaksi kertaa jäljen. Viimeisellä kerralla haravoitiinkin oikein urakalla peltoa. Palasi takaisin kohtaan jossa hukka tuli ja nosti siitä itsenäisesti uudelleen jäljen oikeaan suuntaa.
Nyt tuntui rauhoittuneen ja loppu sujuikin varsin mallikkaasti. Kulmat oli ihan ok ja loput kepit nousi hyvin. Leikittiinkin niillä pitkään ja hartaasti tuon epävarmuuskohtauksen jälkeen. Neljästä kepistä nousi siis kolme yhden jäädessä sinne missä episodi alkoi.
Mietin, että minkähän tuo mahtoi haistaa!? Se muuttui niin epävarmaksi, hiippaili matalana ja karvat olivat lopulta koko selän matkalta pystyssä. Lisäksi säikähti aika voimakkaasti oksan räsähdystä, jonka itse luultavasti aiheutin. Mikä lie pikku olio sai toisen pois tolaltaan, mutta parasta oli se etten auttanut. Annoin toisen rauhassa puntaroida tilannetta ja hakea aina uudestaan ja uudestaan jäljen. Ruu rohkaisikin itsenäisesti mielensä ja pystyi hyvin nollaamaan tilanteen. Loppu parisataa metriä menikin taas varsin mallikkaasti.
Kaarinan sanoja lainatakseni: "Taisimme taas oppia jotain uutta" =D Kiitos Taina mukavasta päivästä. Otetaan juhannuksena uudestaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
