Olihan yö!

Viime yönä heräsin outoon kolinaan. Nousin katsomaan ja huomasin, ettei Hessu päässyt kunnolla ylös. Laitoin valot päälle ja rupesin tarkastelemaan tilannetta. Hessu oli jotenkin kummallisen oloinen. Ei sillä kipuja kylläkään näyttänyt olevan, mutta "huolissaan´" olevan oloiselta poika tuntui.

Hessu ei päässyt hyppäämään ollenkaan sängylle tai sohvalle ja käveleminen oli aika hoippuvaa. Sängylle sain sen yhden kerran lopulta, mutta hypätessään alas takapää petti ja menetti tasapainon. Oli todella kurjaa katsoa tilannetta ja molemmat olimme yhtä avuttomia. Mieleen hiipi monen laisia mahdollisia syitä oireilulle. Ensimmäinen ajatus oli aivoverenvuoto, kun kerta noin äkisti alkoi. Toinen oli myrkytys, mutta kun ei ollut huonovointinen eikä tuntunut kipuilevan, niin en pitänyt sitä kovin todennäköisenä.

Hessu ei myöskään meinannun mennä aloilleen vaan sinnitteli seisoallaa jonkin tovin. Lopulta (ilmeisesti) rauhoittui/tottui oloon ja kävi maate ensin lattialle ja siitä siirtyi sitten itse sohvalle. Nyt siis onnistui tuo ylös kiipeeminenkin hyvin.

Ei kuitenkaan auttanut kuin katsoa aamuun, vaikka osa yöstä menikin itkiessä. Jossain vaiheessa olin kuitenkin nukahtanut. Aamulla Hessun vointi oli ihan ok. Ravistelu oli ainut asia mikä tuotti hiukka horjuttamista, mutta muuten liikkui hyvin ja oli muutenkin iloinen oma itsensä. Aamu pisuillakin nosti jalan mahdottoman korkealle (niin kuin ennenkin =) eikä hoippumisesta ollut tietoakaan. samoin kulki portaat normaalisti ylös, kuin myös kulki sohvalle ja alas ilman mitään liikkumis vaikeuksia. Oli niin kuin mitään ei olisi ollutkaan.

Netistä oli heti pakko katsoa mitä moisesta vanhan koiran käytöksestä sanotaan, kun ei se aivoverenvuotokaan voinut olla. Luulen, että Hessulla tuon aiheutti Idiopaattinen vestibulaarisyndrooma, joka siis vaivaa yleensä vanhoje koiria. Aiheesta löytyy lisää tietoa TÄÄLTÄ ja ihmisten omaa pohdintaa TÄÄLTÄ

Vaiva onneksi menee itsekseen ohi ja elämä voi jatkua. Kyllä helpotti!!

Sataa, sataa ropisee...

Vetinen reeni tälläkin kerralla. Nyt uskaltauduin tuohon lähi kentälle johon on laitettu keino nurmi. Se ei ole millään lailla aidattu siihen vain on tökätty vanha nurmi jostain jalkapallo hallista joten pakko oli pimeän turvin päästä kokeilemaan sitä =D

• Ruutu: Ekalla haki voimakkaasti oikeaan reunaan, mutta oli selkeästi sisällä. Muilla kerroilla haki myös laitaan, mutta loppua kohden rupesi reagoimaan käsi ohjaukseen ja haki keskemmälle. Ihan loppuun paikan hakua, joka ok. En heitä enää palkkaa ruutuun vaan menen leikkimään sinne Ruu'n kanssa. Tämä toimii! Lisäksi yksi ruutu jossa palkka valmiina.
• Nouto: Ensin puisella liikkeenä, joka ok. Sitten muutama metalli, joista ekalla palkka nostosta ja tokalla puolivälistä, ok.
• Tunnari: Tämä oli päivän kokeilu. Olin päättänyt hetsata Ruuta noudoilla ennen tunnaria ja katsoa miten laskee vireen ko. liikkeeseen virittelystä. Kapulat oli jonossa n. 5 m päässä. Vieraita palikoita joku 10 ja oma toko vikana. Lähti sangen vaihdikkaasti ja hiukka levottomana pyöri kapuloiden päällä, klähmi muutamaa, muttei nostanut. Sääti jonon alkupäässä ja oli sitä mieltä, ettei kapulaa ole täällä. Päätti kuitenkin rauhoittua ja lähti haistelemaan jonoa eteenpäin. Nappasi heti oman kun kohdalle sattui. Palautus oli oikein hyvä. Virittelyt vaatii vielä rutkasti lisä reeniä. Samoin pitää ruveta ottamaan parit noudot alle ennen tunnaria. Tunnari laskuri: 81-1=80
• Seuruu: Pari kertaa joku 50m suora. Alkuun kulki hyvin, mutta loppua kohden rupesi painamaan. Muutama huomautus ja tasoittui. Takaisin päin ei painanut, mutta tiputti kontaktin muutaman kerran. Katseli kait edessä olevaa ruutua ja sivulla olevia tunnarikapuloita. Viimeiseksi seuraamista parilla käännöksellä ja loppuun juoksu osuus. Käännökset oli todella hyvä, mutta juoksu osuudessa on ruvennut painamaan. Tämä on uusi juttu.
• Kaukot: Sekalainen järjestys. Alkuun vaihdot oli hyviä, mutta sitten rupesi sotkemaan jostain syystä istumista ja seisomista. Ei vain voinut seistä ekalla. Oli jotenkin poikkeuksellisen innostunut kiertämään ja tuntui ennakoivan sitä kaiken aikaa. Loppuun muutama onnistunut M-S ja siitä kierto palkka.
• Ruudussa makoilua: Tämä lienee pitää ottaa ohjelmistoon. Oli aluksi lähdössä mun mukaan kun käännyin vasempaan ruudun kohdalla. Sai kuitenkin ideasta kiinni ja pääsin palkkaamaan rauhallisista makuista. Lisäksi otettiin maasta sivulle tuloja (selkä koiraan päin) ja pari seuraamista samalla tyylillä. Nämä molemmat ok.
• Paikkamakuu: Pari minuuttia vesisateessa. Nyt alkaa löytymään oikea asenne tähänkin liikkeeseen, vaikka taivaalta lappaa vettä. Hyvä, hyvä!
  

Päivittelyä

Monenlaista on ehtyinyt tapahtua tässä viime viikkojen aikana. Hessu-vanhus voi hyvin. Siltä poistettiin hammas edestä joka heilui. Tämä operaatio meni oikein hienosti nukutuksineen kaikkineen. Muutenkin Hessun voinnit ovat olleet hyvät. Välillä tuntuu, että sehän voi elää vaikka ikuisesti... mutta tiedänhän minä, että vanhat koirat voivat mennä varsin nopeasti...

Reenattu ollaan varsin ahkeraan. Aina jotain pientä hiettovaa esiintyy, mutta sehän on lajin henki. Tunnari laskuri näyttää tältä: 89+1-9=81 Yksi kämmi kävi syyslomalla, mutta muuten on mennyt varsin hyvin. Liikkeenä siis ollaan tätä tehty aikalailla pelkästään.

Syysloma oli varsin tapahtumarikas. Ensi kurvattiin lauantaina moikkaamaan Amy ja Touho-lappalaista Helsinkiin Tuomarinkylään. Koirilla oli kivaa keskenää, kuin myös omistajilla jutellessa kuinkas muutenkaan, kuin koiramaisia asioita. Lisäksi otettiin pienet reenit. Nämä ihan hyvin. Touhokin oli varsin pätevä =D

Maanantaina käytiin mummia moikkaamassa ja ajettiin jälki joka oli 200m pitkä ja vanhentui puolisentuntia. Ei keppejä, mutta palloja 3 kipaletta kylläkin. Hyvin toimi! Näitä aijon viljellä jäljelle jatkossakin. Noottia sai ohjaaja sössiessä jäljen lopun aiheuttaen pikkuiselle bc'lle harmaita karvoja... Lomalla ajettiin vielä yksi jälki joka suunilleen saman 200m parilla kulmalla ja tunnin vanhentumisella. Tämä toinen jälki ajettiin jälkeen yhdeksän illalla ja kun maalla oltiin, niin en nähnyt eteeni yhtää vaan roikuin koiran perässä kirjaimellisesti. Palloja oli kolme kipaletta myös, jotka löytyivät oikein hyvin. Ilemisesti siis oltiin kaiken aikaa jäljellä. Tämä oli niin mielenkiintoinen kokemus, että ehdottomasti pitää uusia. Tässä ei voinut auttaa vahingossakaan koiraa vaan piti luottaa 100% sen nenää, Hauskaa!!

Loppu viikko oltiinkin sitten Lappeenrannan päässä mökkeilen ja kavereita moikaten. Torstai päivä vietettiin Ullan ja bc Retu&Milan vieraana maalla lampaita ihmetellen, tokoa reenaten ja navetalla töitä tehden. Oli muuten varsin mukavaa touhua se lehmien parissa puuhaaminen. Sain opetella kuinka lypsykone toimii ja miten sieltä vetimestä saa manuaalisesti maidon tulemaan. Ja sain kun sainkin lopussa maitosuihkuja tulemaan, vähänkös olin ylpee moisesta ;0) Mila ja Ruut tulivat todella hyvin juttuun. Olivat ihan kuin kaksi marjaa. Välillä oli vaikee sanoa kumpi oli kumpi, niin samikset olivat nuo kaksi pientä trikki bc-tytteliä =) Eikä pojillakaan ollut mitään sanomista toisilleen vaikkeivat olleetkaan ihan niin ihastuneita toistensa seurasta, kuin tytöt.

Lampaat olivat aika hankalan oloisia ja asiaa vaikeutti entisestään se, että olivat jo sisätiloissa josta ne piti ensin saada kuljetettua käytävää pitkin ulos. Helpommin sanottu, kuin tehty, mutta varsin mallikkaasti Mila ne lopulta sai ulos vaikka joukossa ollut pässi pisti oikein urakalla kampoihin puskien Milaa. Ruu oli alku touhusta sangen hämmentynyt, mutta silti roikkui Milan perässä kaiken aikaa. Tuntui, kuin Mila olisi sanonut, että "Katsoppas Ruut, näin tämä homma menee". Ja Ruut'han katsoi!

Pihalla tarhassa saivat koirat liikutella lampaita muutamia kertoja edes takaisin, tai lähinnä se Mila niitä liikutteli Ruu'n taas hännystellessä perässä. Varsin kiinostunut kuitenkin tytteli oli villapöksyistä ja halusi kuitenkin pienistä pässi-Mila hässäköistä huolimatta yrittää jonkin sortin paimentamista. Lopussa saatiin sitten yrittää lampaiden vientiä sisälle ihan kahdestaan Ruu'n kanssa. Epäilin syvästi mitä siitä mahtaa tulla. Lambit kun olivat nurkassa ja Ruu on aina tähän asti mennyt elikoiden eteen, jos olen niitä yrittänyt nurkista punkea liikkeelle. Nyt se kuitenkin tuli ensimmäistä kertaa mun mukana nurkkaan ja kun sain lampaat liikkeelle Ruu kurvasi kauniin kaaren kohti tallin ovea ja hups vain sinne sisään ne painoivat Milan ottaessa vastaan ja ohjatessa ne takaisin karsinaan. Ruut puolestaan paineli lampaiden perässä suoraan karsinaan, mikä olikin varsin hienoa minusta. Se ei siis jännittänyt ahtaaseen paikkaan menemistä vaan tuntui olevan varsin rento tuossa tilanteessa.

Koho kohta tässä paivässä taisi kuitenkin olla se, että lopussa kun molemmat bc't oli karsinassa yksi lampaista loikkasi pienen sählingin jälkeen puoliksi Ruu'n päälle. Tyttö meni matalaksi, käänty ympäri ja saman tien takaisin kohti lammasta ja näykkäsi kunnolla. Tuntui tuumaavan, että "et kyllä hypi mun päälle" Tuo oli eka kerta kun Ruut käytti suuta ja olen todella iloinen siitä. En tarkoita, että sen nyt pitäisi ruveta lampaita puremaan, mutta hyvähän paimenen on osata myös tarvittaessa käyttä hampaitakin.

Navetassa taas ei oltu ihan niin kotona. Alun vietti karjakeittiössä, kun menin Ullan mukaan tutustumaan tilan töihin, mutta Mila tuntui tuumivan taas että "Tule vain, näin tämä homma täällä menee" ja Ruu kokosi hienosti itsensä ja tuli kapeille käytäville kävelemään. Täytyy sanoa, että vaikka tuo on tuollainen pieni ja kaikkea uutta epäilevä, niin sillä on ihanan paljon toimintakykyä. Vaikka sitä pelottaisi, niin se hetken pohdittuaan kokoo loistavasti itsensä eikä anna pelon häiritä tekemistä. Hieno pieni koira, ei voi muuta sanoa! Kiitos vain kovasti Ulla, että saatiin tulla. Tullaan joku toinenkin kerta mielellää! Ja niiden vasujen paimentaminen olisi myös kivaa kokeilla miten Ruut suhtautuu niihin.

Aaa... meinasi ihan unohtua! Käytiin Kirsin luona hieronnassa ja saatiin lupa jatkaa agi-liitoja! Selkä oli todella hyvänä, eli hieronta, fyssari, BOT-loimi ja pyrälenkit ovat auttaneet, joten niillä jatketaan. Niskassa oli tuore jumi, joka saatiin heti aukeamaan. Samoin lantion alueella oli pieni lukko joka myös aukesi mitään kummempia ongelmia. Hyvä, hyvä ja eikun torstaina Hyvinkäälle halli reeneihin. Innolla odotan sitä =D

Tokoa räntä sateessa...

...ja nappiin meni! Ei edes sää voinut pilata meidän mukavasti menneitä reenejä. Jäi jotenkin erityisen hyvä mieli. Ruu teki todella nopeesti ja tarkasti alun seuruuta lukuun ottamatta. Reeni kavereina Minna&Liz, Leena&Prima&Rita ja Kati&Lempi. Jakaannuttiin pareiksi. Paikka oli uimahallin kenttä.

• Seuruu: Hiukka valui taas eteen, mutta taisi olla suht suora. Tästä huomautus pariin kertaan ja meno parani. Aika pitkää pätkää ja juoksua myös ihan kohtalaisesti. Ihan ok.
• Liik.istu: Alkuun pari kertaa palkka heti istumisesta ja loppuun niin että selkeästi jatkoin matkaa. Oikein hyvä. Nyt tuntuu että alkaa tajuumaan.
• Ohjattu: LO -> Kati Oikea puoli haettiin. Meinasi varastaa nyökkäyksestä... tosin positiivista, että suunta oli selkeesti merkille eikä kapulalle. Ei siis olla reenattu merkkiä kuin ihan joitakin kertoja ja nyt se tarjosi sitä hyvällä paikalla. Pitänee ruveta ottamaan enemmän tätä ohjelmistoon. Itse nouto oli todella nopee ja tarkka. Tästä vauhti palkka.
• Tunnari: LO, matkaa kapuloille joku 20-25m?! Tämä ei ollut tarkoitus, mutta Kati arvioi matkan hiukka pidemmäksi. Päätin ottaa haasteen vastaan. Meni kovaa, mutta ei posauttanut päin. Nenä ei tosin ollut heti auki vaan tohotti jostain syystä kapuloiden päällä sinne ja tänne. Ei kuitenkaan sortunut maistelemaan saati ottamaan väärää. Hetken hötkyttyään päätti ruveta haistelemaan oikeasti ja johan löytyi heti oma. Palautus vauhti todella hyvä ja vielä ilman mälväilyjä. Ihanaa, että lelu palkka toimii tässä liikkeessä. Ruulla tuntuu olevan nyt asenne kohdallaan tunnarin suhteen. Näitä hötkyily haisteluja ei ole ollut kuin pari. Normaalisti on nenä auki heti ja ottaa myös saman tien oman kun kohdille osuu. Positiivista näissä hötky kerroissa on ollut se, ettei ole ruvennut tuomaan mitä sattuu, vaan tuntuu tuumaavan hetken hyörittyään sinne tänne että "ei tässä auta nyt kuin ruveta oikeasti haistelemaan niin tulee se palkkakin aikanaan" =D Tilanne nyt 87-1=86 
• Paikkamakuu:  Alo-makuu ja aika ko. luokan mukaan. Ei haitannut märkä ja taivaalta tuleva räntä. Alas naapurin käskystä. Tästä nosto ylös ja uusi käsky. Pitää tässä olla nyt tarkempi. Kaverin lähtö kerran makuusta ei haitannut. Ok meininki.
  

Treeni kuulumisia

Treenailtu ollaan varsin ahkeraan. Lähinnä voittajan kimpussa oltu ja pääsääntöisesti yksin reenattu tuossa lähi kentällä.

Paikkamakuu: Muutama sade reeni tähän, joista toinen oli rae kuuro. Sade alkaa olemaan ok, mutta rakeet tuottivat epävarmuutta. Molempiin kuitenkin onnistuneet reenit. Lisäksi paikkamakuu tuulessa, jossa vaahteran lehdet pyörivät vimmatusti ympärillä sinne tänne. Ilmekkään ei värähtänyt, hyvä, hyvä!

Seuruu: Hiukka valunut eteen, lisäksi pientä poikittamista ja jopa väljäilyä... Luulen tietäväni syyt näihin. Nyt sitten ollaan taktiikkaa muutettu ja alkaa kivasti vastaamaan uuteen palkitsemis tapaan. Lisäksi toppa vaatetus tuo jostain syystä tuota koiraa eteenpäin. Sama juttu viime talvena... Vaatetusta en kuitenkaan aijo vähentää edes hyvän seuraamisen saamiseksi =)

Liik.istu: Rauhallisessa mielentilassa ihan ok. Lisäksi otettu seiso, istu ja maahan, niin että koira vapaana ja mä vain käyskentelen ja pyydän sitä kulloinkin eri asentoon josta naksu ja vapautus. Tuntuu tomivan.

Luoksetulo: Suoria enimmäkseen. Stoppeja kiertojen yhteydessä. Enää ei tunnu sotkevat seisomista ja maahanmenoa tässä reenissä.

Metsku: Enää ei törmäile kapulaan, vaan otta varsin vilakkaan sen maasta. Palautus ok.


Ruutu: Tässä huimaa edistymistä. Hahmottaa kivasti eri paikoissa ja merkeillä. Tarjoo myös varsin aktiivisesti oikeaa paikkaa ruudussa, jos erehdyn juttelemaan pidempää reeni kentällä jonkun kanssa. Käyn vielä palkkaamassa tästä. Enää en heitä palkkaa ruudun yli vaan menen ruutuun sisälle ja leikitään siellä lelulla samalla hokien "ruutu" ja kun lopetan, niin tässä kohtaan en anna lähteä lelun kanssa rallaamaan. Ajatuksena se että menemällä ruudun keskelle saa vain kivan lelun.

Tunnari: Tämä myös mennyt huimasti eteenpäin! Nyt ollaan tehty jo liikkeenä lähes joka päivä. Tarkoitus oisi edelleen silloin tällöin ottaa oman piilotusta lenkilläkin. Omaksi iloksi aloitin tunnarilaskurin joka näyttää tältä: 89-2=87

Kauko: On sitten se ikuisuus projekti... välillä oikein hyvä ja välillä ei ihan niin hyvä. Edelleen kierto palkalla ja lisäksi niin, että palaan koiran luokse ja vapautan sen heittämällä namin taaksepäin. Työt jatkukoon.

Hyppynouto: Hypyt tuntuu olevan tuon vahvuus ja niihin on kaikista vähiten tarvinnut kiinnittää huomiota/reeniä. Toisaalta tämä on hyvä, kun ei omista kunnollista hyppyä. Hypää aina mennen tullen ellen nyt sitten heitä överi sivuun. Näitä övereitä olisi kiva päästä harjoittelemaan lisää. Kapulaan tarttuminen hypyn tuolla puollen on ihan ok. Samoin sivulle tulo.

Että näin meillä ja reenit jatkukoon. Tuon kanssa on sitten niin mahdottoman mukavaa puuhata =)

Ajatuksia agilitystä

Inka on luvannut ystävällisesti auttaa meitä agilityn parissa. Käytiin sunnuntaina yhdessä reenamassa ja sain mukavasti vinkkejä miten jatkaa omissa reeneissä. Laitan tähän listaa Inkan kanssa pohditusta ja joitakin omia ajatuksia.

1. Ruu'lla ihan ok hyppytekniikka. Tuntuu kunnioittavan rimoja
2. Tekniikkareeneissä hyvä olla medi hypyt, niin ei tarvii keskittyä hyppyyn, muuten alettava ajamaan maxeja sisään esim. hyppy suorat.
3. Kontakteja targetilla. Ensin oikeapuoli sujuvaksi. Oma rauhallisuus tärkeää samoin rintamasuunta. "pinta" ja "vapaa" palkan saa heittää eteenpäin.
4. Targetin treenausta mahd. paljon eri paikoissa ja tilanteissa. Lisäksi opetellaan laittamaan molemmat tassut alustalle "pinta" käskyllä.
5. Targetilta ei saa poistua ilman "vapaa" -käskyä.
6. Keppejä paljon eri kulmista lähettämällä. Lisäksi hyppy mukaan ja toisinaan palkka heti ekan kepin takse, että oikea väli vahvistuu. Oma rauhallisuus tässäkin tärkeää.
7. Lisäksi keppejä tehdään vain oikealta puolelta, kunnes tämä sujuu. Tekniikka tässä on hyvällä mallilla ja Ruu pujottelee jo ilman käsi ohjausta, mun liikkuessa mukana samaan suuntaan.
8. Muuri, pöytä, rengas ja pituus paljon yksittäistä reeniä oikeasta suoritustavasta palkiten. Taas ensin oikea puoli kuntoon ja vasta sitten paneudutaan vasempaan.
9. Erilaisia ohjauskuvioiden reenausta -> valssi, leikkaukset, välistä vedot lähetykset ja haltuun otot. Lisäksi jo nyt reenattava tiukkoja käännöksiä -> löysät pois!
10. Lisäksi opeteltava sitä mikä on oman koiran kääntövara. Miten tiukkaa käännöstä voi vaatia ja miten aikaisin voi ruveta kääntämään seuraavalle, ettei aja esteen ohi jne.

Paljon siis on tehtävää, ennen kuin Ruu on siinä pisteessä, että voidaan kisata. Hyppy kisoja voidaan ehkä jo ajatella vuoden alussa, mutta kontakti radoille mennään vasta keväällä/kesällä. Ruu kuitenkin on kehittynyt aika mukavasti, vaikka ei kovin montaa kertaa olla agilityä reenattu. Se etenee sujuvasti 10 esteen sarjoja ja hallitsee ihan mukavasti monien ohjaus kiuvioiden alkeet. Lähinnä isoin työ on siinä, että itse opin ohjaamaan sitä ja antamaan käskyt tarpeeksi ajoissa =D Ruu tuntuu kuitenkin jo nyt varsin mukavalta agi-koiran alulta, jolla järki kulkee mukana radallakin ja silti mennään lujaa!

Kuulumisia ja rukousvastaus

Taas on vierähtänyt tovi edellisestä bloggauksesta. Eikä kaiketi ole luvassa parannusta lähi tulevaisuudessakaan. Sen verran aikaan saamaton tämä mun elämä tällä hetkellä on. Mutta mennämpä tuohon rukousvastaukseen, jonka koin muutama viikko takaperin. Mulla oli kuukauden vanha uusi puhelin. Olin sitten eräänä sunnuntaina vessassa ja tietenkin puhuin samalla luuriin. Kuinka sattuikaan, että tuona aamuna mulla oli vatsa sekaisin ja vessa vetämättä. Lopun lukija saattaa arvatakkin... plumps! ja sinnehän se sukelsi. En suinkaan rynnännyt työntämään kättäni moisen ryynin sekaan, mutta hetken tuumattuani päätin sen sieltä nostaa, kun ei sitä kaiketi voinut vetää alaskaan.... YÄK!!

Yritin putsata ja kuivata puhelinta parhaani mukaan, mutta mykkähän se oli. Pari päivää operaattori oli mykkä, kunnes taas yhden kokeilun ja rukouksen jälkeen käynistyi iloisesti PIN-koodia kysellen!!

Olen aikaisemminkin kokenut ihmeen ja rukousvastauksen liittyen puhelimeen. Ensimmäinen kännykkäni vuosia sitten oli ollut mulla vain kuukauden, kun unohdin sen takkini taskuun ja näin se päätyi pesukoneeseen kera pesuaineen ja neljänkympin ohjelman. Olin asiasta harmissani, kun kertomattakin on selvää ettei uusi puhelimeni inahtanutkaan moisen käsittelyn jälkeen. Epäilin näinkö rukous auttaisi, tai lähinnä epäröin, että näinkö Jeesus viitsisi vastata näin arkipäiväiseen pyyntöön, mutta äiti totesi, että "Anna nyt Jumalalle edes mahdollisuus" Niin'pä laitoin kädet ristiin, huokaisin ylös päin ja laitoin puhelimen kasaan ja hämmästys oli suuri; Puhelin toimi kuin toimikin, ihan kun mitään ei olisikaan kaksi päivää aikaisemmin tapahtunutkaan!!

Kun onnettomuus oli sattunut olin ollut yhteydessä kännykköjä myyvään liikkeeseen josta kerrottin, että puhelimeni (Nokia 3310) ei ole edes roiskesuojattu, joten mahdollisuus siihen, että se tuosta pesukone hässäkästä olisi selvinnyt oli myyjän mielestä mahdottomuus. Akku nimittäin hapettuu, kun joutuu veteen ja sen jälkeen ilman kanssa tekemisiin hajoittaen näin myös puhelimen. SIM-kortin kohtalosta ei ollut ihan varma. Sanoi että se mahdollisesti oli saattanut selvitä, joskaan sekään ei ole ihan varmaa.

Rukouksen jälkeen, kuitenkin puhelimeni toimi moitteettomasti vielä pitkään ja mikä ihmeellisintä akku ei edes hapettunut, enkä näin ollen joutunut siihen vaihtamaan uutta. Samoin SIM oli ok!! Tähän kohtaan on mainittava, että takki ei ollut todellakaan koretex ja eikä pesuohjelma lyhyimmästä päästä ajallisesti. Työkaveri nauroikin kuullessaan näistä kahdesta ihmeestä, että mun kannattaisi hakea töihin firmaan, joka korjaa puhelimia. Kävisi varsin näppärään puhelimien korjaus, kun laittaisin vain kädet ristiin ja siirtyisin seuraavaan puhelimeen ;0) Pitääkin harkita alan vaihtoa =D

Sitten muita kuulumisia. Ollaan ahkerasti tokoiltu vaikken olekkaan jaksanut reenejä naputella tänne. Seuraamista ollaan otettu pitkinä pätkinä ja alkaa rauhoittua kivasti. Lisäksi ollaan kokeiltu seuruuta niin, että lelu on kannon nokalla (koti pihalla) Tämä aiheuttaa yllättävän paljon katseen herpaantumista ja lelun suuntaan vilkuilua =o Kävelemme kantoa ympäri, teemme askel siirtymia ja pitkiä suoria kannosta pois ja kohti. Haluan tietoisesti jättää lelun näköpiiriin ja haetaan se sitten yhdessä, kun kontakti ja paikka hyvä. Ihan kiva reeni ja saa lisää haastetta seuruuseen.

Liikkeestä istuminen edistyy myös hyvin, joskin haluan pelata varman päälle ja tehdään mahdollisimman hetsaamattomasti -> varmuus.

Tunnari oikein hyvällä mallilla. Olen nyt ruvennut tekemään, niin että otetaan tunnari kerran päivässä liikkeenä. Mulla on ulkosalla hajustamattomat kapulat yötä päivää. Sinne vien aina oman ja hyvin tuntuu nenä toimivan. Tällä hetkellä 8/11 on onnistunut, eli ihan hyvä onnistumisprosentti. Pidän tunnarilaskuria ja päivitän tänne aina välillä kuinka monta ollaan tehty ja moniko on onnistunut. Aloitettiin tunnari-tehotreenit ja tätä olisi tarkoitus jatkaa muutama kuukausi ajatuksella, varmutta rutosti lisää.

Lisäksi joka kerta virittelen koiran alkuun johon kuuluu oma kääntyminen, ennen liikkeen alkua (myös yksin) Kaverin ollessa läsnä teemme samat rutiinit, ainoana erotuksena se, ettei yhteisessä treenissä käytetä vieraita kapuloita (ruu kuumuu yleisistä reeneistä ja liikkuroinnista) vaan liikkuri vie mun kapulan ja repii heinää sen päälle. Näin saadaan tehtyä tunnari turvallisesti liikkeenomaisesti. Lisäksi heinä haisee vieraalle, mikä sekin hyvä juttu.

Ruu ei enää juurikaan pureskele varsinaisesti tunnari palikkaa, muttaa saattaa korjata sitä suussaan jopa pari kolme kertaa (pyöräyttää sitä suussa ympäri) ennen sivulle tuloa. Yleensä kuitenkin tekee tämän vain yhden kerran. Ollaan myös kovasti reenattu tunnarin palautusta, niin että jätän Ruu'n seisomaan ja kapulan sen tassujen eteen. Menen n. 10m päähän ja pyydän "hakemaan" Tässä reenissä Ruu ei pyörittele kapulaa juuri koskaan. Palkkailen välillä nostoista, välillä puolivälistä ja välillä ihan lopussa. Tuntuu toimivan.

Lisäksi ollaan otettu ihan perus settiä, jossa ei ole huomauttamista. Toimii pääsääntöisesti aikas kivasti kaikissa liikkeissä ja innolla odotankin mitä mahdollinen joulukuun Pieksämäen-koe tuo tullessaan ;0)