Treeniä ja Hessun koetulokset

Elen oltiin Keravalla Tainan, Tiian ja Emmin kanssa tokoilemassa. Kylmä oli ja pimee painoi päälle. Olin suunitellut tekeväni vaikka mitä, mutta kun kerta oli niin kylmä, niin tyydyin ottamaan vain ruutuun ja tunnarin.

Ruutu: Ei hyvä, ei. vieraat merkit kentällä sekotti toista ja muutenkin tuntui olevan aivan kuutamolla koko koira "Ai mikä ruutu?! En mä ole koskaan kuullutkaa!" Loistavaa... Tätä sitten tavattiin moneen kertaan. Lisäksi esiintyi banaania... Loppua kohden kyllä parani, juu, mutta kun ei siellä kisoissa saa tehdä kun sen kerran. Eipä auta, kuin teho reenata tätä. Mä en aijo ottaa sieltä kisoista nollaa tästä liikkeestä!

Tunnari: Emmi liikkuroi. Tämä oli oikein hyvä. Loppuun otin vielä palikan palautuksia muutaman tsipaleen. Ihan hyviä nekin.

Tänään sitten lenkin yhteydessä pienet reenit rantapuistossa. Ohjelmassa ylläri pylläri; Ruutu! Otin ensin 15m sitten 20m ja lopulta 25m Päätin nyt helpottaa tätä reeniä. Lisäksi  päätin myös itse opetella näkemään sen milloin koiralle pitää antaa stoppi käsky.

Ruut alkoi mielestäni ennakoimaan keskikohtaa paremmin, kun pysäytin sen. Vain yhden kerran alussa meni ihan pieleen, mutta loput toistot olivat todella hyviä ja koira osui aivan keskelle ruutua. Olin myös laittanut ruudun aika reunaan (parkki alueen), ettei ihan pahasti pääse valumaan ulos ruudusta. Loppuun otin tarjoamista ja hiukka ohjaamista ruudun sivusta sisään. Tällä tekniikalla siis nyt teho treenataan tätä liikettä ja katsotaan kuinka käy Purinalla.

Seuraaminen loppuun. Asenne ja paikka oli tänään todella hyvä, eikä harakoitakaan näkynyt. Pääpaino edelleen vasemmalle käännöksissä. Ruudun jälkeen oli vire sopivalla tasolla, joten taidan jatkossakin ottaa seuraamista aina ruudun jälkeen.

Tänään saatiin myös kuulla Hessun koetulokset. B12-vitamiini oli 1200. Hessullahan oli tuo arvo joulukuussa alle 150 Raja-arvot tälle kokeelle on 200-850 eli aika paljon yli ylä rajan. Järvetissä eivät tästä olleet mitenkään huolissaa. Saihan Hessu ko. vitamiinin pistoksena ja se on pitkävaikutteinen. Sanoi, että se siitä laskee pikkuhiljaa. Piti 3kk pistos väliä hyvänä.

Folaatti olikin sitten laskenut joulukuun tuloksista =( Raja-arvojen ollessa 3-14 Hessulla tuo oli 2,8 ja nyt oli laskenut 2,2 Tämä kertoo siis tulehduksesta suolistossa. Tuota arvoa ei oikein saa nostettua millään. Ai noo mitä voi tehdä on pitää huoli siitä, ettei Hessu saa syötyä mitään ylimääräistä. Puolenvuoden päästä otetaan uudet kokeet ja katsotaan mitä suolistolle kuuluu.

Hessu on kuitenkin voinut hyvin, eikä kohtauksia ole ollut enää pistoksen jälkeen. Eli Hessun hermosto voi huomattavasti paremmin, kun saa toiminnalleen kaikkein tärkeintä vitamiinia; B12'ta. Hessun ulostekkin on ollut nyt muutaman viikon ihan hyvää, joten luulen, että suolistokin on hiljalleen elpymässä. Olen ollut nyt todella tarkka lenkillä ja pitänyt pojan kiinni, ettei vain vahinkoa pääse sattumaan.

Hessu palauttaa iloisena lelua ruudusta <3

Treeni lähi kentällä

Ilta lenkin yhteydessä päätin treenata. Lunta tuiskusi taivaalta, mutta pakkanen oli mukavastri laskenut alle
-10 asteen, joten mikäs siinä on treenatessa. Janessakin sattui sopivasti paikalle tekemään meille tunnarin. Kiitos vain =D

Seuraaminen: Käännöksiä vain vasempaan. Oli ihan kohtalaista. Hiukka painoi, mutta muuten suht korrektia menoa.

Luoksetulo: Ensin suora sivulle. Baanaania... Toinen suora sivulle. Lisää banaania... Sitten molemmat stopit. Seisomisessa kääntyi vinoon ja maahanmenossa sitten päätti kääntyä 180 astetta ympäri... vauhtia aivan liikaa ja molemmat stopit valui hyvin pitkäksi. Jarrutus on kyllä neli tassunen ja lumi vain pölisee, mutta jos noista saa 7 pojoo kisoissa, niin olen tyytyväinen. Olkookin liukas alusta, mutta silti niille täytyisi tehdä jotain. Vauhti on aivan liian luja.

Ruutu: ilman nauhoja. Ihmetteli paikkaa ja pyöri todella sinne tänne. Ei siis hyvä. Tokalla ihan ok. Tosin silloin kun tietää, että on ruudussa ei meinaa kunnolla tarjota paikkaa vaan aijaa... Nyt en sano sille enää stoppia vaan annan sen tarjota pitkältä matkaltakin. Menee edelleen liian taakse, mutta tarjoo onneksi edemmäs paikkaa. Nyt sitten palkkasin aika monta kertaa, niin että sai hakea palkan multa. Nyt alkoi sitten jäädä keskemmälle. Näitä täytyy tehdä sen ohella, että palkkaa myös ruudussa. Lelua ei kuitenkaan enää ruutuun. Kait tästä vielä hyvä saadaan...

Tunnari: Janessa siis liikkuroi tämän. Kymmen vierasta. Lunta tuiskusi taivaalta, eikä palikoita näkynyt juurikaan kymmenen metrin päästä. Hyvin lähti ja stoppasi palikoille. Nyt ei sortunut ottamaan ensimmäistä mikä osui kohdalle, niin kuin kerran ulkona tehtynä, kun ei nähnyt kapuloita. Haisteli maltilla ja kun osui oman kohdalle nappasi suuhun ja palautti nätisti. Pa jäi hiukka vajaaksi, kun taakse tuli koiran ulkoiluttaja, jonka koira rupesi haukkumaan. Tähän liikkeeseen olin todella tyytyväinen.

Laitoin muuten ilmottautumisen menemään Purinan kisoihin (31.1) ja saatiin paikka. Siellä sitten korkataan voi-luokka. Tosin nyt kyllä on aikamoinen uskon puute 1-tuloksen suhteen. Tuntuu vain, että mikään ei onnistu ja kaikessa on niin paljon tehtävää. Luoksarit venyy pitkiksi, ruutu on ruma, seuraaminen...noh, katsotaan mitä tuleman pitää.

Tainan, Mantan ja Mistyn käydessä uutenavuotena luonani, otimme koirista talvisia kuvia. Ne löytyvät TÄÄLTÄ Voi miten ihanaa, että täällä etelässäkin on noin paljon lunta. Ja lisää tulee koko ajan =0)

Misty, Manta ja Ruut!

Vuosi on vaihtunut!

Pyryharakka!

Malminkartanolla reenaas. Treeni kavereina tällä kertaa Tiia ja Emmi bortsuineen. Paikkana toimi pientä toria muistuttava aukio, jonka läpi kulki ihmisiä ja satunnaisesti autoja. Kirjasto toisella puolella ja ravintola toisella puolella, eli häiriöö ihan omiksi kotitarpeiksi ;0) TIIA toimi taas hovikuvaajana, kiitos siitä Tiia!

Ruu oli varsin vauhdikkaalla tuulella ja seuraaminen menikin sitten hötkyilessä. Emmi sanoi kauniisti, että muistuttaa hämähäkkiä, mutta pyryharakka se musta lähinnä oli. Ainut plussa oli se ettei painanut, ei edistänyt, ei poikittanut ja pään asento oli oikein hyvä. Eli kaikki se mihin nyt ollaan kiinitetty huomiota oli hyvää, mutta sitten kaikki muu vuoti! Eli taas palkkaus kuvioita muuttamaan.... on tää kyllä, sanon minä =D

Liikkeestäistu oli ihan ok. Emmi käskytti ja naksutti. valmisteleva osuus oli myös hyvä.

Luoksetulo ensin suorapalkka ja sitten stoppi (seiso) ja loppuun suorapalkka. Vauhtiin nähden oikein hyvä stoppi. Mutta eihän se sääntöjen mukaan ole missään nimessä 10 kait tuolle vauhdille täytynee ruveta jotain tekemään. Taidan lopettaa toistaiseksi suorapalkkauksen tässä liikkeessä, jos se hiukka rauhoittaisi menoa... hmmm.

Ruutu pariin kertaan. Ekalla hiukka kaarrosta oikealle, kun hämy merkit hiukka sotki toista, mutta mielestäni kaarsi todella hyvin takaisin linjalle ja meni Ruutuu sisään suoraan edestä ja keskelle tarjosi paikkaa. Tokalla sitten aivan suora ruutu ja paikan haku joka ok.

                                           -TAUKO-

Hyppynouto oli ok. Emmi liikkuroi. Ei palkkaa.

Metallinouto myös ok, ei palkkaa.

Tunnari jossa Emmi edelleen liikkuroi. Tehtiin vierailla kapuloilla. Hyvin sain kierrokset alas edellisten noutojen jälkeen. Haisteli Ruu'ksi rauhallisesti. Ei klähminyt tai nostellut ja kun oma osui kohdalle otti sen epäröimättä. Tämä liike näyttää taas olevan nousu suhteessa. Voi miten tyytyväinen olinkaan toiseen!

                                          -TAUKO-

Kaukot loppuun. Otin M-I-S-M-S-I-M Hiukka seikkaili edes takas, mutta hyvin vähän. Olin tähänkin oikein tyytyväinen. Koira oli todella rentona ja pompahteli iloisesti. Nyt on siis tiessään jähmeilyt tämän liikkeen kohdalla, hyvä, hyvä!

Ihan viimeiseksi otin Hessulla ruudun ja tunnarin. Ruutua ei meinannut löytää (mutta eihän se sitä kisatessaankaan oikein meinannut =) mutta Tiian näyttäessä uudestaan lelua löysi lopulta perille. Tunnarissa haisteli hyvin kaikkia, otti oman, mutta jostain syystä epävarmuus iski ja pudotti haistellakseen vielä lisää. Otti kuitenkin oman ja toi sen mälväten kuuluvasti =D Lisäksi Hessu huusi taas koko treenin ajan toisten tehdessä liikkeitä. Se kun on siitä ihan yhtä hauskaa, kuin itse treenaaminen... noh, onhan se partis ;0)

Ruu sai tehdään loppuun vielä hyppynoutoa. Tiia naksautti aina, kun Ruut oli hypyn päällä. Heitin tarkoituksella molemmille puolille vinoon. Hyvin haki takaisin tullessa hypyn. Mennessä katsoo todella tiiviisti kapulaan, joten on muistettava antaa hyppy käsky aluksi, muuten livistää kapulan perään hyppäämättä.

Alla muutamia kuvia Ruu'n ilottelusta elisissä treeneissä. Huomatkaa miten tassut eivät meinaa osua maahan seuraamisessa. Toisella kun oli vain niin kertakaikkisen hauskaa!

Loput Tiian ottamat kuvat löytyvät TÄÄLTÄ

Sitten Hessun kuulumisia. Käytiin tänää Järvetissä ottamassa B12 ja Folaatti. Niiden tulokset tulevat muutaman päivän päästä. Otatin vielä ison verenkuvan. Tämä oli Hessulla täysin puhdas. Ei missään mitään vikaa, ei edes lähellä raja-arvoja suuntaan tai toiseen. Eli Hessun ongelma on ohutsuolessa, mikä nyt olikin tiedossa, mutta haluttiin vain varmistua, ettei johdu maksasta, munaisista tms. Luulen, että jos tuo suolen tilanne saadaan tasoittumaan ja B12 oikealle tasolle, niin Hessu voi hyvinkin elää 15 vanhaksi. Se kun on muuten niin hyvässä kunnossa, eikä sydän tai ylipaino vaivaa. Lenkkejä se tekee edelleen vaivatta nuorempien mukana säällä kun säällä ja helmikuussa mittariin tulee 13-vuotta!

Joulun tervehdys

Tuumailua tunnarista

Nyt sitten, kun se varmuus oman löytämisen suhteen on saavutettu ( n. 80 tunnaria, joista 8 väärää), niin sitten alkaa vireen muokkaaminen urakalla ko. liikkeessä. Sitä ei lienee saavuteta juuri muulla (sopivan alhaiselle tasolle) kuin ruokapalkalla. Ruu ei juuri edelleen(kään) arvosta ruokaa kovin korkealle, joten saas nähdä kuin käy. Vire varmaan saadaan alemmas, mutta saattaa ilmetä lieve ilmiönä kapulan mälväämisenä ja jopa haluttomuutena tuoda se. Mutta siihen on onneksi toiset lääkkeet, joten ei kun vireen kimppuun.

Nyt sitten pyrin tekemään tunnari kerran päivässä (taas =) Tärkeää on tehdä se aina lenkin jälkeen ei ennen. Ennen tunnaria syötän jonkun herkun (esim. mahalaukku siivun) ja puhun rauhallisella äänellä "rauhotu" Haluan, että ehdollistuu rauhalliseen mielen tilaan tuolla sanalla. Sitten vien kapulat paikalleen ja teen normi virittelyt. Ennen kuin lähetän kapuloille syötän vielä parit herkut saate sanoilla "rauhotu" Sitten vielä itse huokaan ja pyrin rentouttamaan oman kropan, ennen kuin lähetän koiran matkaan.
Olen tehnyt nyt tätä muutaman kerran ja huomaan, että tämä todella auttaa. Ruu kyllä lähtee edelleen matkaan, kuin nappi housuista, mutta ei kaahota palikoiden päälle kita auki. Eli on ruvennut haistelemaan ja keskittyy puuhaansa. Vielä ei ole myöskään ilmennyt sivu juonteita, eli palauttaa ihan nätisti. Loppuun annan vielä nameja sivulla sekä isomman herkun jonka aikana taas hoen "rauhotu" Tämän vire muokkauken myötä menee siis virittely sana uusiksi, eli se on tästä lähtien "rauhotu"

Sisällä kun tekee, on myös tärkeää Ruu'n kanssa muistaa, että on matto pyllyn alla... ai miksikö?! Tyttö lähtee aina niin vauhdilla, että laminaattilattialla tassut sutii hetken tyhjää, ennen kuin pääsee matkaan. Tämä ei haittaa muuten (laminaatti on kyllä koiran kynsien kestävää) mutta musta tuntuu, että tuo lähtö ruopiminen aiheuttaa entisestään kierrosten nousua, kun sutii ja sutii ja mieli on jo kapuloilla. Ei tarvittaisi enää yhtään patoamisia tähän liikkeeseen ;0)

Ruu'n asenne edelleen nameja kohtaan, hih =D (kuva: Leena)

kaikenlaista...

... puuhaa on ollut ja reenattukkin kohtalaisen ahkerasti. Ainut mikä ei niin ahkeraa ole ollut, on tämä blogin päivittäminen. Olen ollut ihan kuitti poikki ja univelka painaa päälle. Joululoma alkaa onneksi ensi maanantaina ja sitä herkkua kestääkin sitten lähes 2,5 viikkoa. Koulussa on sitten ihanaa olla töissä =)

Viime viikonloppu vierähti kokonaan messarissa. Osallistuttiin oheisohjelman toteuttamiseen. Isossa kehässä esiteltiin molempina päivinä suosituimpia palveluskoira rotuja. Bc'tä oli Ruu'n lisäksi kolme. Ruun tehtävänä oli tuoda kaiken kansan tietoon, että bortsuja löytyy lyhytkarvaisinakin, vaikkei niitä juuri näyttelyissä näekkään.

Ruut käyttäytyi edukseen koko viikonlopun ajan vaikka koira/ihmis määrä oli valtava. Henkisesti kuitenkin päivät olivat toiselle uuvuttavia ja se näkyikin  siinä, kun tultiin kotiin, niin Ruu kaatui suorilta jaloiltaa sänkyyn ja nukkui siinä aamuun asti.

Isokehä, valot, uusi alusta, kuulutus, skriinit ja ihmiset katsomossa, eivät toista hetkauttaneet. Ensimmäisenä päivänä annoin toisen pompotella hiukka sinne ja tänne, että sai katsoa mihin oikein tultiin. Toisena päivänä päätin ottaa ringin kierron hyvänä häiriö harjoitteluna ja seuruutin koko pätkän (3 kierrosta) Ruu seurasi ihan hyvin ja kontaktikaan ei tippunut kuin muutaman kerran ja senkin korjasi itse heti. Ei kuitenkaan ollut parasta Ruu'ta, mutta ihan tyytyväinen olin tytön seuraamiseen kaiken sen hässäkän keskellä.

Lisäksi otin molempina päivinä tunnarin. Ei tainnut olla ihan viisas ratkaisu. Tein molempina päivinä ko. liikkeen aika loppu päässä. Tämä näkyi ikävästi häsläämisenä kapuloilla (lauantaina viuhto tassuilla palikat sinne tänne ja klähmi kaikkia) ja sunnuntaina suoranaisena keskittymishäiriönä, kun toi suht monta kertaa peräkkäin väärän ja nosteli hiukka kaikkia =( Muut liikkeet meni kuitenkin ihan kohtalaisesti. Luoksetulot tosin valui aivan liian pitkäksi alustan liukkaudesta johtuen, mutta koira kuitenkin selvästi yritti pysähtyä vaadittaviin asentoihin, joten olen ihan tyytyväinen tähänkin liikkeeseen.

Mutta mitä tulee vielä tunnariin niin, lelupalkan palauttaminen on ollut huono ratkaisu. Ruu ei meinaa keskittyä muutenkaan vaan viuhtoo menemään. Tuo kuitenkin todella luotettavasti oman, mutta kasalla tuntuu tapahtuvan yhtä ja toista, ennen kuin päätyy omaan (onneksi kuitenkin päätyy omaan) Tämä on harmi, kun meillä niin pitkään tuo tunnari näytti hyvältä ja koiran asenne liikkeen aikana suht hyvä. Nyt vain täytyy ruveta tekemään tunnaria joka kerta reeneissä ja aina viimoisena, että on saanut purkaa isompia höyryjä pois. Lisäksi aina lenkin lopuksi tunnari (että saan koiran oikeaan vireeseen) Sisällä ei enää yhtään tunnaria, eikä lelulla palkata. Luulen, että tämä kyllä tuottaa tulosta, mutta harmittaa vain, kun se oli niin hyvä ja nyt ollaan tässä =( Mutta tätähän tämä toko on, jatkuvaa pähkimistä liikkeiden välillä. Aina kun saa yhden pelaamaan, niin toinen prakaa =D Siinä lienee se lajin suola!

Messarista tuli osteltua myös aikapaljon kaiken laista. Ruu sai uuden hienon Hurtan pannan ja Hessu hienon vinkuvan pehmokalan ja molemmat yhteiseksi uuden pedin. Lisäksi erilaisia herkkuja ja luita tuli ostettua varastoon, kun kerta messuhintaan saa.

Oli todella kiva nähdä kavereita, joita näkee harvemmin. Toisia kerran vuoteen Messarissa =) Mukavaa oli myös nähdä Annia ja Riimiä, jotka kyläilivät samalla luonani, kun osallistuivat sunnuntain karkeloihin. Tervetuloa uudestaan, jos näillä nurkilla päätät käydä näytelmissä!

Ja kiitos kaikille tsempityksistä Hessun tiimoilta. Hessu voi oikein hyvin. Kävimme ottamassa uuden pistoksen B-vitamiinia perjantaina ja joulun jälkeen loppu kuusta olisi tarkoitus ottaa uudet kokeet, että nähdään onko arvot lähteneet nousemaan. Hessu on ollut vieläkin virkeempi noiden pistoksien jälkeen, joten luulen, että ovat alkaneet puremaan, hyvä, hyvä katsotaan mitä tuleman pitää!